Sekakäytöstä säästöjä veronmaksajille
Tietoviikon mukaan Ruotsin poliisivoimat aikovat säästää huomattavasti siirtymällä vähitellen pois kalliiksi tulevista suljetun koodin ohjelmistoista. Vaihtamalla nykyiset ohjelmansa avoimeen koodiin perustuviin, pääosin itse kehitettyihin ohjelmiin Ruotsin poliisi laskee säästävänsä viidessä vuodessa summan, joka vastaa jopa 400 poliisiauton hankintaa.
Säästöt syntyvät järjestelmän kokonaiskustannuksista – sekä laskevista lisenssimaksuista että alenevista laitekustannuksista. Säästöjen varsinainen ydin on ohjelmistoissa: Linux-ympäristössä toimivat ohjelmat vaativat vähemmän prosessoritehoa kuin käytössä olevat Unix-, Oracle- ja WebLogic-ohjelmat.
Ruotsin poliisi kutsuu ratkaisumalliaan “mixed sourceksi”, sekakoodiksi: siirtyminen avoimeen lähdekoodiin ei ole itsetarkoitus eikä tapahdu kertarykäisyllä. Säästöt kumuloituvat vuosien varrella siirtymällä vähitellen suljetun koodin ohjelmista avoimiin.
Suljetun koodin ohjelmat tulevat veronmaksajille yhä kalliimmiksi. Nykyaikainen yhteiskunta on täysin riippuvainen teknologiasta, ja ohjelmistoratkaisut sanelevat, käytetäänkö rahat lisensseihin, vai peruspalveluihin.
Suomalaiset ovat askeleissaan usein ruotsalaisia varovaisempia. Miksi? Milloin meillä ymmärretään, että tietoyhteiskunnan kustannuksia voidaan merkittävästi alentaa siirtymällä harkitusti kohti avointa lähdekoodausta?
