Maalia vai merkintämassaa?
Alkaneen vuoden kunniaksi päätin ryhtyä kirjoittamaan blogiini viikottaista sarjaa polkupyöräilyn edellytysten kehittämisestä Helsingissä. Kirjoitan täysin omaksi huvikseni, mutta jos kirjoituksistani on joskus kukaties jollekulle jotain hyötyä, niin olepa hyvä vain.
Erääksi esikuvakseni haluan nimetä Jussi Karjalaisen vuonna 1997 kokoaman Pyörätieverkko Helsinkiin -verkkojulkaisun, joka on ehdottoman tutustumisen arvoinen teos kaikille pyöräilystä kiinnostuneille.
Koska käytän julkaisualustanani blogia, aion Karjalaisen kokonaisvaltaisesta esityksestä poiketen keskittyä jokaisessa kirjoituksessani yksittäisiin ongelmiin ja tarjota niihin yksinkertaisia ratkaisuehdotuksia. Tämä palvellee niin omaa kirjoittamistani prosessina kuin mahdollisia lukijoitakin.
Helsingillä on hyvät edellytykset kehittyä A-luokan pyöräkaupungiksi, kunhan tavoite otetaan vakavasti ja pyöräilyyn aletaan suhtautua tasa-arvoisena liikennemuotona eikä vain liikuntaharrastuksena. Sitä varten on olemassa virallinen ohjelmakin.
Katsotaan vuoden lopulla, mitä ajatuksia voisi kehittää edelleen ja mitkä unohtaa.
Pyöräilysarja, osa 1
Kuvassa näkyvät sekä ongelma että sen ratkaisu. Pyöräväylät merkitään usein puutteellisesti. Väylämerkintöjen puutteet puolestaan tekevät pyöräilystä epämukavaa, aiheuttavat vaaraa liikenteelle ja tulevat siten yhteiskunnalle kalliiksi. Merkitsemällä väylät kunnolla parannetaan pyöräilyn edellytyksiä ja tehdään liikenteestä kaikille sekä miellyttävämpää että turvallisempaa.
Vasemmanpuoleinen pyöräilymerkki on maalattu kadun pintaan vesiohenteisella maalilla ja se on kulunut ajan myötä lähes näkymättömäksi. Oikeanpuoleinen merkki on tehty merkintämassalla, joka kestää paremmin kulutusta ja näkyy selvemmin kuin maali. Massaa käytetään mm. suojatie-, nopeusrajoitus- ja kaistamerkintöihin.
Merkintämassa on luonnollisesti kalliimpaa kuin maali. Pitkäkestoisuutensa ansiosta massa maksaa kuitenkin pitkällä aikavälillä itsensä takaisin. Merkintämassa on jopa 30 kertaa asfalttia kestävämpää.
Kaistamerkinnöistä ei voida tinkiä kustannussyistä. Maalin käyttämisestä pyöräväylien merkintään on luovuttava ja niiden merkinään on sovellettava samoja kriteerejä kuin autoväylienkin merkintään.
