Oransseja madonlukuja
Helsingin Sanomat kirjoittaa tänään Espoon metron investointikustannuksista. Hankkeen kustannukset voivat tuntua irrallisina lukuina kalliilta, mutta suhteutetaanpa saatavia hyötyjä muun liikenteen kustannuksiin.
Metro on ylivoimaisesti halvin liikennemuoto: metron liikennöinti maksaa vain 3,2 senttiä matkustajakilometriltä. Seuraavaksi halvin tapa kuljettaa ihmisiä, raitiovaunuliikenne, maksaa 21,1 snt/km [1].
Autoliiton laskelmien mukaan 35 000 euron hintaisen käytetyn dieselauton liikennöintikustannukset ovat 28 snt/km, kun vuoden aikana kertyy 40 000 ajokilometriä. Jos ajaa vuodessa 20 000 km, nousevat kilometrikustannukset 42 senttiin.
30 000 kilometrin ajaminen maksaa vuodessa 35 000 euron hintaisella uudella bensiinikäyttöisellä autolla 44 snt/km. Oletuksena on, että auto kuluttaa keskimäärin 9 litraa/100 km ja polttoaineen hinta on keskimäärin 1,25 euroa. 20 000 vuosikilometrin ajo maksaa 55 snt/km ja vastaavalla dieselautolla 51 snt/km.
Kun Espoon metro vihdoin rakennetaan, täytyy se tehdä kunnolla. Viihtyvyyteen, siisteyteen, turvallisuuteen ja valaistukseen panostaminen maksaa itsensä kyllä takaisin, kun ihmisillä jää tulevaisuudessa rahaa muuhunkin kuin jatkuvasti kallistuvaan polttoaineeseen ja auton ylläpitoon.
Joukkoliikenteestä on tehtävä niin nopeaa ja sujuvaa, ettei yksityisautoilun tuoma potentiaalinen ajansäästöetu enää karkota joukkoliikenteen matkustajia yksin autolla liikenteeseen. Tämä on onnistuu vain panostamalla raideliikenteeseen tosissaan. Kaiken järjen mukaan espoolaiset laskevat metroinvestoinnin kulut yhteen ja toteavat paketin itselleen erittäin kannattavaksi hinnasta huolimatta, koska jahkailu vain kasvattaa kokonaiskustannuksia entisestään koko ajan.
[1] HKL:n vuosikertomus 2001.


