Kuva: hugovk

Kun nurmijärveläisen pääministerin pohjalainen erityisavustaja ja pohjalainen talouspoliittinen neuvonantaja ehdottavat Helsingin ylipormestariksi joko entistä pohjalaista pääministeriä tai vaihtoehtoisesti nykyistä pohjalaista kuntaministeriä, ollaan niin sanotusti asian ytimessä.

Uskon vakaasti Martin Luther Kingin maksiimiin “Ihmisiä tulee arvioida heidän luonteenpiirteidensä eikä ihonvärinsä perusteella”. Siksi keskustalaisten julkisuustemppu on mitä onnistunein keino hankkia lähestyviin kunnallisvaaleihin kipeästi kaivattua huomiota puolueelle, josta useimmille helsinkiläisille tulee mieleen traktoreita, turveoptimismia ja tarpeellisia tai tarpeettomia kauppakeskuksia kymmenien kilometrien päässä kaupungin asukkaista.

Pohjalaisissa ei ole mitään vikaa. Nurmijärveläiset ovat jees. Esko Aho on pätevä mies ja osoittanut kiitettävää ajattelukyvyn joustavuutta maassa, jossa rakastetaan Yhtä Totuutta Kaikesta. Mari Kiviniemi on sekä puolueensa kaupunkilaisinta siipeä että erittäin aikaansaava, taitava ja valovoimainen poliitikko.

Mutta tämä on Helsinki. Täällä mennään töihin raitiovaunulla, metrolla ja bussilla. Täällä uskalletaan päästää lapset leikkimään kerrostalojen pihoille ja puistoihin. Täällä ollaan luokkakavereita venäläisten, somalien, kurdien ja vietnamilaisten kanssa. Täällä syödään kortteliravintolassa halloumijuustosalaattia ja juodaan baarissa olutta pullosta. Täällä skeitataan ja ajetaan yksivaihteisella pyörällä. Täällä luetaan Mikko Rimmisen Pussikaljaromaania ja Juuli Niemen novelleja. Täällä nautitaan musiikin kuuntelusta terassilla puolen yön jälkeen. Täällä käytetään Vansin kenkiä ja nauretaan, kun kaupunki täyttyy tulokkaista, jotka eivät kestä ajatusta naapureidensa olemassaolosta.

Muuten olen sitä mieltä, että kaupunkien pitää saada itse päättää, miten valitsevat johtajansa. Helsingin tulee siirtyä pormestarivaaliin heti, kun mahdollista, eli seuraavissa kunnallisvaaleissa vuonna 2012. Jos Osmo Soininvaara on silloin käytettävissä, ehdotan häntä tehtävään.