Fannie, Freddie & federaation fyrkat
Heinäkuussa maailmaa kiersi väite, jonka mukaan USA:n valtionvelka kaksinkertaistuisi, mikäli pankkien myöntämien asuntolainojen takaajina toimivat luottolaitokset Fannie Mae ja Freddie Mac kaatuisivat liittovaltion syliin. Bloggasin aiheesta tuolloin, koska minua häiritsi, kuinka mm. Helsingin Sanomien taloustoimitus toisti virheellistä tietoa uutisena eikä oikaissut paikkaansa pitämätöntä huhua milloinkaan.
Päätin heinäkuisen kirjoitukseni toteamukseen “Voitot yksityistetään ja häviöt sosialisoidaan: it’s the American Way.” Näin myös tapahtui: USA:n liittovaltio otti sunnuntaina molemmat rahalaitokset <a href=”http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2008/09/14214&ext=rss
“>haltuunsa estääkseen rahoitusmarkkinoita ajautumasta kaaokseen jomman kumman tai molempien todennäköisesti joutuessa vararikkoon ilman julkista tukea.
Samalla selvisi alustavasti, kuinka kalliiksi amerikkalaisille veronmaksajille kaksikon pelastaminen tulee: Kauppalehti arvioi tiistaina pääkirjoituksessaan laskun nousevan 400 miljardiin dollariin. Synkempiäkin arvioita on. Tämä nostaa Yhdysvaltojen 65 prosenttia bkt:sta olevan valtionvelan hoitokuluja entisestään, mikä merkitsee voimakasta vyön kiristämistä maan taloudelle. Heijastukset eivät jää ulottumatta myös Eurooppaan.
Taloushistorioitsijasta heppoisin perustein annettujen asuntolainojen kehkeytyminen uuden dynaamisen sijoitustuotteen myötä vuosikymmenen pahimmmaksi luottokriisiksi on myös mitä kiinnostavin tutkimuskohde.
Niko kirjoitti 10.9.2008 kello 08:09
Kyseessähän ovat valtiollisesta aloitteesta aikoinaan perustetut firmat, joiden statuksena on ollut “Government sponsored enterprise”. Asuntolainojen ehtoja taas piti 1990-luvulla höllentää, koska tiukkojen ehtojen katsottiin syrjivän vähemmistöjä, jotka eivät niitä kyenneet täyttämään. Sekin tapahtui siis liittovaltion aloitteesta.
Yhdysvaltain liittovaltio tuon koko sotkun on toiminnallaan aiheuttanut. Lienee siksi vain aiheellista, että sen syliin se sitten lopulta kaatuukin.
Martti Tulenheimo kirjoitti 10.9.2008 kello 08:44
Näinpä. Erityisen kiintoisaksi subprime-luotoista käynnistyneen lainakuplan tekee sen pohtiminen, kuinka suuri vastuu USA:n valtiolla kriisin sponsorina itse asiassa on.
GSE:thän pystyvät ottamaan reilusti markkinaehdoilla toimivia luotottajia kovempia riskejä, koska saavat (tai siis tässä tapauksessa saivat) keinotekoisen matalakorkoista rahoitusta valtion selkänojan turvin. Juuri tämähän on nyt sotkenut lainamarkkinat.
Jään innolla odottamaan aiheeseen liittyvien tutkimushankkeiden käynnistymistä.