Enemmän vähemmällä
Sekä YTV että Helsingin kaupunki saisivat luvan siirtyä 2000-luvun tälle puolelle. Mieluiten mahdollisimman nopeasti. On käsittämätöntä, että julkisyhteisöt antavat säännönmukaisesti asiakirjoilleen ylipitkiä, jopa satamerkkisiä, osoitteita.
Esimerkiksi YTV:n Liikkuminen pääkaupunkiseudulla 2005 -tutkimuksen osoite on 98 merkkiä pitkä.
Vähemmällä pärjäisi paremmin. Tulos olisi ihmisaivoille ymmärrettävämpi. On aivan sama, käyttävätkö yhteisöt sisäisessä viestinnässään 20 vai 20 000 merkin pituisia osoitteita – mutta kansalaisille annettava osoite ei saa olla niin pitkä, ettei sitä voi ilmaista puheella. Esimerkiksi puhelimessa on täysin mahdotonta ilmaista 98-merkkistä söheröä, jossa on sekaisin numeroita ja kirjaimia.
Nettiosoitteita lyhentävä TinyURL arpoo esimerkkiosoitteen satunnaisesti 25-merkkiseksi. Tai sille voi valita semanttisesti ymmärrettävän lyhyen osoitteen, jolle tulee tässä tapauksessa “lyhyyttä” vain 39 merkkiä.
Jos YTV vain haluaisi, se voisi itse tehdä omista osoitteistaan ymmärrettäviä. Mallitutkimuksen osoite voisi olla vaikkapa ytv.fi/ref/Liikkuminen2005.pdf (34 merkkiä). Palikan /ref/ voisi tarvittaessa korvata millä hyvänsä muulla ilmauksella tai jättää turhana pois. YTV voisi myös joko nimetä palikan /Liikkuminen2005/ haluamakseen, tai arpoa sen: /7z9neh/.
Helsingin kaupungin osoitteet ovat – jos mahdollista – vielä YTV:nkin osoitteita kammottavampia. Esimerkiksi Yleisten töiden lautakunnan torstain 22.1.2009 kokouksen esityslista sijaitsee ihmisaivoille täysin käsittämättömän 384-merkkisen osoitteen takana, joka sisältää kaiken muun kuviteltavissa olevan informaation lisäksi oman kielimääreensä kolme kertaa.
Jos niin haluttaisiin, osoite voisi olla selkeäkin. Mikään ei estä antamasta samalle tiedolle sekä sisäistä että ulkoista osoitetta. Ulkoisen ja sisäisen viestinnän ei tarvitse olla muodoltaan identtistä. Riittää, että viestinnän sisältö on yhtenäistä.
Jukka H. kirjoitti 21.1.2009 kello 15:16
Aivan totta.
Itse tapaan sanoa vieläpä, että webissä osoite on osa sisältöä. Siitä näkee - tai pitäisi nähdä - jo yhtä ja toista menemättä itse sivulle. Ja kun sivulle on menty, osoite toimii eräänlaisena otsikkona, joka vastaa moneen kysymykseen, kuten:
- miten? (http)
- missä?/kenen? (marttitulenheimo.fi)
- koska?/mihin liittyen?/kerro jotain muuta (2009/01/enemman-vahemmalla/)
Siksi en voi ymmärtää sellaisia sisällönhallintajärjestelmiä kuin Helsingin kaupungin webisivuilla on. Ja (mm.) siksi pidän Wordpressistä mutta silti olen koodannut oman blogisoftan voidakseni vielä kontrolloida osoiteasiaa tarkemmin.
Martti Tulenheimo kirjoitti 26.1.2009 kello 16:55
Kunpa tämän saisi väännettyä myös asiasta päättäville tahoille.