Kiertoliittymien suunnitteluohjeita uudistettava
Yleisten töiden lautakunta käsittelee kokouksessaan 12.3.2009 paria pyöräilyasiaa. Tarkastelen tänään niistä toista ja huomenna toista.
Tapanilankaaren kiertoliittymä
Suunnitelmasta on jätetty yksi muistutus. Helsingin polkupyöräilijät ry huomauttaa väistämisvelvollisuuksien olevan kiertoliittymässä epäselviä.
Epäselvyys johtuu autojen loivasta poistumiskulmasta liittymän lounaisosassa. Koska Tapanilankaaren ylittävä suojatie sijaitsee vasta 7,5 m liittymän ulkopuolella, liittymään idästä tulleelle, länteen poistuvalle autoilijalle syntyy liian loivasta poistumiskulmasta helposti väärä mielikuva, että hänellä olisi etuoikeus. Jyrkkäkulmaisen pohjoisen poistumisväylän kohdalla ongelmaa ei pitäisi syntyä yhtä helposti. Kaakkoiskaarteessa ongelmaa ei ole, koska siellä ei ole suojatietä.
Kaupunginsuunnitteluvirasto on luvannut laatia alueelle liikenteenohjaussuunnitelman, jossa huomioidaan väistämisvelvollisuudet. Tämän lisäksi näkisin yksinkertaiseksi ratkaisuksi hidastetöyssyjen sijoittamisen poistumiskäytävien kohdalle suojateiden eteen, jotta liittymästä poistuvalle autoilijalle ei synny kiusausta laiminlyödä väistämisvelvollisuuttaan ja painaa kaasua.
Mistä on varsinaisesti kyse?
Liikeneympyrät ovat turvallisempia ja liikenteen sujuvuuden kannalta parempia kuin valo-ohjatut risteykset. Helsingissä onkin jo 50 kiertoliittymää ja lisää on tulossa. Kiertoliittymien varsinainen pulma on kuitenkin se, että samat ongelmat toistuvat lähes jokaisen suunnitelman kohdalla. Liittymien suunnitteluohjeita laadittaessa kevyen liikenteen ja erityisesti pyöräilyn edellytyksiä ei olla huomioitu riittävästi. Siksi tilanteen parantamiseksi kiertoliittymien suunnitteluohjeita olisikin muutettava sellaisiksi, että ongelmilta vältyttäisiin jo alunperin eikä niitä tarvitsisi korjailla jälkikäteen.
Mikä ratkaisuksi pulmaan?
Asian tekee hankalaksi se, että yleiset suunnitteluperiaatteet ovat monien lukkojen takana. Lisäksi ne eivät ole lautakuntatason poliittisen päättäjän ulottuvilla, vaan niihin vaikuttamaan pyrkivällä päättäjällä on oltava leveät hartiat ja olkapäillä riittävästi natsoja. Suunnittelijoiden ja harrastuneiden maallikkopoliitikkojen onkin syytä tiivistää suhteitaan. En tunne vielä yhtäkään liikennesuunnittelijaa, mutta toivottavasti tutustun lähivuosina useisiinkin. Löydämme varmasti yhteisen sävelen asiassa.
