Tietoyhteiskuntapuolueen maihinnousu EU-vaaleissa


Kuva: Ioan Sameli

Ruotsin piraattipuolue on kasvattanut jäsenmääräänsä käsittämätöntä vauhtia. Puolueen jäsenluku kaksinkertaistui viikonlopun aikana 15 000:sta yli 30 000:een.

Luku painii täysin omassa sarjassaan. Oma puolueeni Vihreät haaveilee nostavansa jäsenmääränsä 15 000:een vuoteen 2015 mennessä. Sisarpuolueellamme Miljöpartietilla on Ruotsissa noin 10 000 jäsentä.

Piratpartietin kasvun taustalla on suurta kansainvälistä mediahuomiota herättänyt oikeudenkäynti Pirate Bay -verkkopalvelun laillisuudesta. Puolueeseen alkoi tulvia jäseniä viime perjantaina, kun käräjäoikeus päätti palvelun tarjoajien syyllistyneen rikokseen ja tuomitsi heidän maksettavakseen vajaan kolmen miljoonan euron vahingonkorvaukset laajamittaisesta ja järjestäytyneestä avunannosta tekijänoikeusrikoksissa.

Viimeistään jäsensuma osoittaa perinteisen politiikan ulkopuolelta tulleen uuden puolueen olevan todellinen haastaja vakiintuneille ruotsalaisille puolueille. Se on jo Ruotsin neljänneksi suurin jäsenmäärältään.

Muiden puolueiden olisi syytä ymmärtää viesti. Se on suunnaattu jokaiselle niistä. Kyse ei ole ohimenevästä huumailmiöstä, eikä edes siitä, että kokonainen sukupolvi ruotsalaisia ei hyväksy oikeuden päätöksen takana olevaa tekijänoikeuslainsäädäntöä (kaikki Ruotsin poliittiset nuorisojärjestöt laillistaisivat tiedostojen jakamisen).

Kyse on siitä, että muut puolueet eivät edelleenkään osoita ymmärtävänsä, mitä tietoyhteiskunta oikeasti tarkoittaa. Piraattipuolue ei väitä edes tietävänsä muusta, mutta on selkeästi osoittanut olevansa tietoyhteiskuntapuolue. Kehitys yleispuolueeksi voi puolueen niin halutessa käynnistyä jäsen- ja kannatuspohjan vakiuduttua.

Odotettavissa on, että piratpartiet menestyy Eurovaaleissa hyvin. Puolue vienee ääniä yleispuolueilta huomattavasti enemmän kuin vuoden 2006 eduskuntavaaleissa. Tuolloin se sai vain 0,63 prosenttia äänistä. Nyt puolueen asetelmat ovat suotuisammat.

Syy, miksi puolueen kasvu on ollut niin voimakasta Ruotsissa, mutta toistaiseksi vielä hyvin laimeaa esimerkiksi Suomessa on, että sekä verkkopalvelu Pirate Bay että piraattipuolue liikkeenä ovat alunperin ruotsalaisia.

Liike levinnee odotettavissa olevan eurovaalimenestyksen myötä Ruotsista muuallekin Eurooppaan, sillä rekisteröityjä piraattipuolueita on jo Espanjassa, Itävallassa, Saksassa ja Puolassa. Suomessa kannattajakortteja vasta keräillään, mutta kannatus kanavoitunee piraattipuolueen sijasta Jyrki Kasvin kautta Vihreille.

5 kommenttia kirjoitukseen “Tietoyhteiskuntapuolueen maihinnousu EU-vaaleissa”

  1. Demokratiassa valtaan pääsevät ne puolueet, joita äänestetään, ei ne joilla on eniten jäseniä.

    Ruotsalaisen järjestelmän erikoisuuksia meikäläiseen verrattuna on (muistaakseni jollain tapaa listavaaleihin liittyvä) hillittömän korkea äänikynnys.

    En oikeasti jaksa uskoa Piraattien menestykseen. Jyrkiä ajattelin (ehkä) äänestää itsekin.

    Muiden puolueiden olisi syytä ymmärtää viesti. Se on suunnaattu jokaiselle niistä. Kyse ei ole ohimenevästä huumailmiöstä, eikä edes siitä, että kokonainen sukupolvi ruotsalaisia ei hyväksy oikeuden päätöksen takana olevaa tekijänoikeuslainsäädäntöä (kaikki Ruotsin poliittiset nuorisojärjestöt laillistaisivat tiedostojen jakamisen).

    Ei se että 50 miljardia kärpästä syö paskaa päivittäin tarkoita sitä että meidän kaikkien pitäisi ryhtyä syömään paskaa. Myöskään puolueiden nuorisojärjestöjen tuki ei tarkoita sitä että jokin "sukupolvi ei hyväksyisi oikeuden päätöstä". Sukupolvet, ja etenkin nuoriso, voivat olla myös väärässä. En haluaisi vetää suomalaisen poliittisen keskustelun Godwinia, mutta pakko on mainita taistolaisuus/äärivasemmistolaisuus hyvänä esimerkkinä.

    Pirate Bay on niin ilmiselvästi laitonta toimintaa että se sietikin tuomita.

    Internet on paitsi mahtava järjestelmä jakaa tietoa, myös täysin uusi kulttuurillinen toimintatapa, joka vaatii omat (uudet) norminsa ja käytöskoodistonsa. Niiden syntymiseen menee aikaa ja prosessi ei varmastikaan ole kivuton.

    On silti täysin selvää, että lopputulos ei voi olla sellainen, että kulttuurin tekijät eivät saisi tuloja työstään. Erityisesti marginaalisten kielten käyttäjien pitäisi tämä tajuta.

  2. Olen samaa mieltä, että sukupolvet voivat hyvinkin olla väärässä, mutta perustelisitko hieman, miksi juuri nuoret olisivat enemmän väärässä kuin muut sukupolvet?

    Piraattipuolueen agenda ei ole minun agendani. Siitä olen kuitenkin heidän kanssaan (siis Ruotsin piratpartietin) samaa mieltä, että tekijänoikeuskysymyksiä ei voida enää kestävästi tarkastella samoin perustein kuin vielä 1980-luvulla. Tämä olisi media-alan pitänyt huomioida jo kymmenen vuotta sitten. Nyt vene vuotaa jo niin monesta kohtaa, että se pitäisi suunnitella uudestaan pelkkien reikien tukkimisyritysten sijaan.

    Piratismin sijaan on mahdollista harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa sekä ihmisten maksuvalmiutta että nykyteknologiaa hyödyntäen. Esimerkkejä piisaa: Spotify, Lastfm, Pandora, iTunes, striimattujen elokuvien katseluoikeuksia myyvät palvelut jne. Jo pelkkä tekstiviestin olemassaolo todistaa siitä, että ihmiset eivät suinkaan ole vain ilmaisen lounaan perään, vaan haluavat toimivia palvelukonsepteja. Jos niitä saa ilmaiseksi helpommin ja käyttäjäystävällisemmin kuin maksusta, niin missä päässä putki vuotaa?

    Kulttuurintekijöiden toimeentulo on kiinni juuri siitä, miten hyvin media-ala omaksuu uuden teknologian. Tämä vertautuu aika selvästi vaikkapa tekstiilialaan 1800-luvulla. Etujärjestöissä voinee käyttää myös sisäistä painostusvoimaa, jos tuntuu siltä, että asiat ovat huonosti. Minusta asiat ovat tuotantopuolen toimeentulon näkökulmasta rempallaan – mutta syy ei ole kuluttajien, vaan välikätenä toimivien myyntiorganisaatioiden, jotka eivät ole tällä vuosikymmenellä vielä ensi vuosikymmenelläkään.

  3. Tämäkään ei edusta mitään omaa kiveenhakattua agendaani, mutta se, että tuoreen tutkimuksen mukaan “Piraatit ostavat musiikkia muita useammin” kertoo jälleen nähdäkseni siitä, että tekijänoikeuslainsäädäntö ei vastaa enää tämän päivän todellisuutta, vaan toimimatonta järjestelmää pidetään yllä kestämättömin perustein.

    Itse katson asiaa lähinnä taloushistorian opiskelijan silmin. Tilanne vertautuu monin tavoin 1800-luvun teollistumisprosessiin. Ymmärrän kyllä tuotantopuolen huolen, mutta uskon siihen, että kuten ennenkin, myös tulevaisuudessa musiikista tullaan maksamaan. Maksujärjestelmä muuttuu.

  4. Ymmärrän kyllä teknologian murrosten ja ansaintalogiikkojen muuttumisen ajan myötä.

    Verrattuna kuitenkin kaikkiin aikaisempiin siirtymiin (radio-tv-vhs jne.) tässä tapauksessa ns. "vastapoolilla" ei ole tarjota tuottajille _mitään_ ansaintalogiikkaa. Nyt vaaditaan kaikki ilmaiseksi. Näin ei voi olla.

  5. Tiedän, että sinä ymmärrät :) Media-ala sen sijaan ei ymmärrä. Lähes koko perinteinen alahan on lirissä. Ne pärjäävät, jotka kehittävät ja hyödyntävät uusia toimintatapoja, ja ne kuihtuvat, jotka eivät pysyttele mukana. Tekijänoikeusnormien on otettava tekniikan kehitys huomioon, muuten vain piraatit pärjäävät!

    “Levy-yhtiötä” nimeltä Apple Inc. ei ollut vuonna 2000 edes olemassa. Vuonna 2006 iTunesin osuus oli 88 % laillisen download-musiikin myynnistä USA:ssa, josta se on kilpailun myötä nopeasti pudonnut. Nyt iTunesin osuus on “jo” alle 70 % ja suunta on laskeva yrityksen myyntimäärien (ja voittojen) koko ajan silti kasvaessa.

    Koko musiikkialan myynnistä iTunesin ennustetaan haukkaavan vuonna 2012 jo neljänneksen. Tämän luulisi huolettavan “neljää suurta” (Warner, Universal, EMI ja Sony-BMG) enemmän kuin se, että kokonaismarkkina on tilapäisesti pienentynyt. Kun musiikista suurin osa myydään sähköisesti, on täysin selvää, että kokonaismarkkina jälleen kasvaa. Potentiaali on hyödynnettävä, koska se on valtava.

    Ymmärrän kyllä, että pienten toimijoiden näkökulmasta tilanne on vielä ikävämpi. Se ei silti muuta lähtötilannetta miksikään: piratismi voitetaan vain palveluita kehittämällä.

    Sitä osaa piratpartietin agendasta en todellakaan hyväksy, että lähdetään ilmaisuudesta. On selvää, että tuotantoa ei ole, jos ole tulojakaan. Näin ei kuitenkaan tule tapahtumaan. Tuloa (muutakin kuin vain mainosrahaa) on hankittavissa juuri siten kuin iTunes, Spotify, Lastfm jne. ovat osoittaneet. Mihin niiden menestys perustuu? Toimiviin palveluihin.

    Ajatellaanpa toisaalta vaikka “aikuisviihdettä”. Koko nettihän on täynnä ilmaista suttua, mikä silti vain ruokkii maksullisen markkinan kasvua. “Ala” poikkeaa muusta media-alasta siinä, että se jakaa ilmaista “tavaraa” niin valtavia määriä, että ihmetyttää, miksi ylipäätään kukaan maksaa siitä. Silti “alan” kasvu on suorastaan järkyttävää, jos sitä tällaisin moraalisin termein halutaan tarkastella.

    Uskon, että muukin media-ala löytää vielä keinot tehdä rahaa tuotannollaan. Pelkkä ilmaisuus ei ole ratkaisu, mutta se kylläkin kasvattaa markkinaa kokonaisuudessaan. Tekniikasta on otettava sen hyödyt irti, mikä edellyttää myös tekijänoikeusnormiston uudistamista.

Jätä kommentti