Arkisto kuukaudelle Heinäkuu, 2009

Jo nyt on Spotify-markkinat

Julkaistu 28.7.2009 alueilla kulttuuri, media, talous, tekniikka, uudistus.


Kuva: larskflem

Varokaa näitä radio-nimisestä teknisestä laitteesta tulevia radioaalloilla kulkevia virityksiä.

Ensin vuonna 1926 oli O.Y. Suomen Yleisradio ja tultaessa 1930-luvulle Yleä pystyi kuuntelemaan jo 100 000 suomalaista kotia.

Nyt heti perään tämmöinen ihme internetti, joka tekee käyttäjän pyynnöstä tietokoneesta mainosrahoitteisen musiikkisoittimen, josta saa laillisesti ihan itse valita ne kappaleet, joita kuuntelee.

Tämän pitäisi olla selvästi kielletty operaattorien sopimusteksteissä ja ellei ole, niin sen pitäisi ainakin tulla hyvin kalliiksi käyttäjälle. Sen täytyy kyllä olla jotenkin väärin, koska eihän radiostakaan saa itse valita niitä kappaleita, joita haluaa kuunnella.

Kohta sitä Spotifaita saa käyttää jo puhelimistakin eikä edes maksa kuin kymmenen euroa kuukaudessa. Kyllä tämä pitäisi nyt nopeasti estää jotenkin! Eihän kukaan muuten kohta katso enää televisiotakaan, kun sieltä ei saa valita ohjelmia. Jo nyt on kumma.

Ja mikä siinä on, kun kaikki nämä tällaiset tulevat aina Ruotsista?

;)

Lähisaaristo kuuluu Helsingin asukkaille

Julkaistu 13.7.2009 alueilla Helsinki, liikenne, uudistus.


Kuva: Sami Keinänen

Kansanedustaja Arja Karhuvaara tyrmäsi ehdotuksen avata Helsingin edustalla sijaitseva Melkki-saari ulkoilukäyttöön vedoten yhdenvertaisuuteen (HS 12.7.). Hänen mukaansa Melkkiä ei voida avata kaikelle kansalle ennen kuin muillekin, erilaisten yhdistysten hallussa oleville mökkisaarille järjestetään kuljetus, koska Melkki on puolustusvoimien käytössä työsuhde-etuna.

Ajatus Helsingin kauniin ja arvokkaan saariston yhdistämiseksi kaupunkiin venekuljetuksilla on kannatettava. Meren äärelle rakennetuksi kaupungiksi Helsinki on hyödyntänyt luonnettaan keskeisesti määrittävää vesielementtiä kovin vähänlaisesti.

Kotikaupunkiamme kolmelta suunnalta ympäröivä meripuisto on ainutlaatuinen rikkaus, josta meidän on syytä olla yhdessä ylpeitä. Siitä pitää voida myös nauttia yhdessä.

Rantojen käytöstä vallitsee Helsingissä laaja yhteisymmärrys: niiden tulee olla vapaasti kaikkien käytössä. Kaupungin saaria tulisi koskea samojen periaatteiden. Jokamiehenoikeutta rajoittaa, että saarille pääsyyn tarvitaan venettä.

Saaristoa on syytä avata nykyistä laajemmalle yleisölle. Kaupungin tuleekin ottaa pohdittavakseen kansallisen meripuiston entistä parempi hoito, lähtökohtinaan luonto ja asukkaiden yhteinen etu. Saaret eivät ole tosiasiassa yhteistä omaisuuttamme ilman, että niille pääsee joko julkisella lautalla tai yksityisellä vesibussilla.

Kyse ei ole vain Melkistä, vaan koko kaupunkisaaristostamme, joka on tähän asti ollut läänitettynä pääasiassa eri eturyhmille.

Yhteyksien järjestäminen ja saarten vastuullinen käyttö eivät ole este pääkaupungin turvallisuudesta huolehtimiselle – ne tukevat sitä vahvistaen samalla koko yhteisöämme.

Tulevaisuuden liikenne ei perustu omaan autoon

Julkaistu 9.7.2009 alueilla liikenne, uudistus, yhteiskunta.


Kuva: Al Fed

Jyrki Kasvi on tänään lööpeissä eduskunnan ahkerimpana taksisuharina. Koska veronmaksajat maksavat kansanedustajien taksimatkat, tieto on helppo tulkita “jälleen” vain yhdeksi uudeksi osoitukseksi siitä, että poliitikot puhuvat yhtä ja tekevät toista. Tämä on meille kaikille politiikassa millään tasolla mukana oleville erittäin turhauttavaa.

Kasvin tapauksessa anonyymeja louskuttajia kiihottaa eniten se, että vihreän kansanedustajan käyttämä taksi on auto. Jopas jotakin. Kuinkahan esimerkiksi perussuomalainen voi syödä pizzaa tai pastaa? Eivätkö he syökään vain perunoita ja poroja? Ai, perunathan tulevatkin Etelä-Amerikasta. Mitäs suuhun sitten voi panna? Puolukoita?

Saivartelu sikseen. Taksin käyttämisessä sinänsä en näe vikaa. Auton omistaminen vaikuttaa ratkaisevasti kulkutavan valintaan. Kansalainen, joka omistaa auton, ajaa sillä vuodessa huomattavasti enemmän kuin Kasvi käyttää taksia.  Siksi omalla autollaan ajavia kansanedustajia ei luonnollisestikaan näy taksitilastojen kärjessä.

Henkilöautoilla ajettiin vuonna 2008 keskimäärin 16 800 kilometriä. Suomalaiset tekevät keskimäärin 3 matkaa vuorokaudessa, joihin käytetään pysähdyksineen 70 minuuttia. Matkojen keskipituus on 15 km. Päivän aikana suomalaiset liikkuvat keskimäärin 42 km. Vuorokauden matkasuoritteesta 76 % syntyy henkilöautolla matkustajana tai kuljettajana, 15 % julkisella liikenteellä, 5 % jalan tai polkupyörällä ja 4 % muilla kulkutavoilla.

Maailma ei ole mustavalkoinen. Vihreät eivät ole sitä mieltä, että kenenkään ei pitäisi ajaa autoa. Sen sijaan olemme sitä mieltä, että jokaisen elämänlaatu kohenisi, jos mahdollisimman harvan olisi pakko käyttää pelkästään autoa. Täysi autottomuus ei kuulu tavoitteisiimme, vaan sellainen kehitys, joka vähentää ihmisten riippuvuutta autoista. Tämän ei pitäisi loukata ketään: emme uhkaa tehdä Suomesta maailman ainoaa autotonta yhteiskuntaa.

Emme myöskään ole viemässä kenenkään oikeutta käydä töissä ja asioimassa. Päinvastoin: tavoittelemme yhteiskuntaa, jossa ihmisten töissäkäynti ja asiointi on nykyistä huomattavasti sujuvampaa. Näin ajattelee myös Helsingin kaupunki. Yleiskaava 2002:n selosteessa todetaan:

“Jos pääkaupunkiseutu kasvaa ja henkilöautoistuminen lisääntyy arvioidulla tavalla, pääkaupunkiseudulla on vuonna 2025 noin 300 000 henkilöautoa enemmän kuin nykyään eli autojen määrä nousee 700 000:een Lisääntyvä ajoneuvoliikenne johtaa todennäköisesti nykyistä tungostuneempiin olosuhteisiin.”

Helsingissä on 384 autoa tuhatta asukasta kohti. Vuonna 2006 pääkaupunkiseudun talouksista 59 prosentilla oli ainakin yksi henkilöauto ja 11 prosentilla vähintään kaksi autoa. Määrät kasvavat joka vuosi, koska harjoitettu politiikkaa ohjaa yhdyskuntarakennettamme hajalleen. Työmatkojen piteneminen lisää henkilöauton tarvetta.

Nämä ovat seurauksia noudatetusta politiikasta. Vihreät tavoittelevat muutosta: tulevaisuutta jossa esimerkiksi pääkaupunkiseudun kotitalouksista mahdollisimman suuri osa tulee toimeen ilman omaa autoa. Kun autoa tarvitaan, se vuokrataan. Pari kertaa viikossa tai vaikka joka päivä. Isommissa kaupungeissa tämä on jo arkipäiväistä. Sen sijaan, että jokainen välttämättä tarvitsee oman auton, entistä useampi hyödyntää kaupallisia yhteiskäyttöautoja. Myös taksipalveluita, kuten Jyrki Kasvi. Suurin osa meistä vain maksaa omat kulumme itse.

On helppo puhua muutoksesta antamatta sille mitään sisältöä. Mutta miltä kuulostaisi esimerkiksi, että vuonna 2025 Suomessa ajetaan henkilöautoilla keskimäärin 15 120 kilometriä. Että suomalaiset tekevät keskimäärin 3 matkaa vuorokaudessa, joihin käytetään pysähdyksineen 63 minuuttia. Matkojen keskipituus olisi 13,5 km. Päivän aikana suomalaiset liikkuisivat keskimäärin 38 km. Vuorokauden matkasuoritteesta 68 % syntyisi henkilöautolla matkustajana tai kuljettajana, 19 % julkisella liikenteellä, 9 % jalan tai polkupyörällä ja 4 % muilla kulkutavoilla?

Tämä on mahdollista. Se vaatii vain pientä muutosta nykyiseen. Meillä on myös toinen vaihtoehto: että lukujen annetaan kasvaa nykyvauhtia. Siihen ei tarvita vihreitä. Se tapahtuu, jos asioiden ei haluta muuttuvan.