KRP:n mukaan epäily on vanhentunut eikä asiaa siksi aiota tutkia.

Vanhanen taas ei aio nostaa kunnianloukkaussyytettä Yleä kohtaan.

Näin ollen lopputulos on, että asia ei etene suuntaan eikä toiseen. Epäluottamus säilyy, mutta kukaan ei tee ratkaiseva siirtoa.

Kyse on erittäin taitavasta retorisesta vedosta. Teflon-Masa ei varmasti tiennyt vielä viime viikolla itsekään, miltä “tuppeen sahattu” lankku näyttää. Termin käytön keksi hänen medianeuvonantajansa, koska Vanhasen taustatiimi laski sen varaan, että ohjelmassa esitetyt muut väitteet voidaan sivuuttaa, kun keskitytään vain jonninjoutavaan lautakasaan.

Ja niin myös tapahtui, vaikka on selvää, että Nuorisosäätiön hallituksessa on toimittu täysin kyseenalaisesti.

Puulautakasa-jupakassa oli kuitenkin tärkeä tasoero, joka tuntuu olevan suomalaisten etiikan "viimeinen pisara".

Vaikuttaa siltä että "maan tapa", jossa saa muiluttaa rahaa puolueelle lain hengen tai jopa kirjaimen vastaisilla konsteilta ja suurliikemiehiltä on ihan ok. Näihin uteluihin Vanhanen vastasi Pääministerinä; instituutiona, isona rattaana johtamisen koneistossa, joka oli useampia tasoja erillään mm. rahoituksen hankkimisen maallisista kuvioista. "Mistä näitä senttejä oikein tulee?"

Laudat olivat suora henkilökohtainen lahjus. Niiden vastaanottaja ei ollut pääministeri vaan korruptoitunut kansanedustaja, Vanhasen Matti - mies joka on itse rakentanut kaksi taloa. Hän näki laudat pihallaan ja otti ne vastaan. Jos käy ilmi että Vanhanen on maksanut lautalaskun viime viikolla, on tilanne selvä.

Suoraan korruptioon ei Suomessa ole totuttu. Ei Kelan virkailijalle ojenneta ruskeaa kirjekuorta että opintotukihakemuksen käsittely sujuvoituisi. Sen sijaan "järjestelmän" "laillisesta" "vaikuttamisesta" on tiedetty ja se on hiljaisesti hyväksytty. Ei tosin enää ja hyvä niin. Sukupolvi on vaihtumassa niin toimittajissa kuin poliitikoissakin.