Pyörälaskuri ja pummpuasema vihdoin kuntoon!
HS kirjoitti tänään valtuustoaloitteesta, jossa toivottiin pyöränkumien täyttöpisteitä Helsinkiin. Uutiseen valittu näkökulma oli valitettavasti oletetun ilkivallan korostaminen: “Tällä hetkellä pumppauslaite on varastettu ja asemaan kuuluvan polkupyörälaskurin takaseinä revitty auki.”
Onko todella näin? Onko pumppauslaite oikeasti varastettu? Onko tästä tehty kenties rikosilmoitus? Onko polkupyörälaskurin takaseinä tällä hetkellä revitty auki?
Tiedän, että laskurin takakansi oli auki noin kuukausi sitten, koska itse soitin asiasta kolme kertaa kaupunkisuunnitteluvirastoon - mutta ajan paikan ohi joka päivä töihin ja takaisin, eikä laite ole ollut muulloin minkään muun häiriön uhri kuin sen, ettei sitä ole asennettu toimimaan oikein. Tosin laite toimi alkukesästä yhtenä Helsingin kalleimmista kelloista, sillä se näytti Tanskan aikaa sen sijaan, että se olisi laskenut pyöräilijöitä.
Pumpun osalta olen saanut kuulla niin monta versiota puuttuvien osien katoamisesta, että alan epäillä, että joko niitä ei ole koskaan toimitettu Suomeen asti tai sitten kaupungin Rakentamispalvelu (RakPa) on yksinkertaisesti hävittänyt ne.
Sekä pumpun että laskurin osalta tilanne on se, ettei lausuntopohjassa väitettyjä “kokemuksia” laitteiden käytöstä ole voitu kerätä vielä lainkaan. Niitä voidaan alkaa kerätä vasta, kun laitteet saadaan ensin toimimaan.
Tärkeintä on, että laitteet vihdoin ja viimein pannaan kuntoon. Tyhjänpanttina seisovat kalliit laitteet eivät anna kaupungin toiminnasta erityisen mairittelevaa kuvaa.
Koska laitteiden kuntoon saattaminen tuntuu kestävän RakPalta aivan uskomattoman kauan (ne ovat seisseet käyttökelvottomina kesäkuun alusta lähtien), on HKR:n syytä patistaa ystävällisesti mutta päättäväisesti RakPaa hoitamaan asian viipymättä kuntoon.
Lisäksi, koska media kierrättää samoja juttuja yhä uudelleen, toivoisin, että HKR oikaisisi HS:lle väärät tiedot.
jari kirjoitti 15.10.2009 kello 13:24
Prioriteettilistalla pyöräily on juuri niin alhaalla, mitä tämäkin esimerkki hyvin kuvaa. Yksi letkun pätkä ja T-ilmapyssy ei luulisi olevan näin hankala saada ja asentaa, jos sitä oikeasti haluttaisiin. Entäs tulevaisuudessa, kun aletaan parantelemaan pieniä yksityiskohtia pyöräteiden/-kaistojen risteyksissä, tiukkojen mutkien oikomista, reunuskivien poistoja ja merkintöjä sekä maahan että viitoituksia. Niihinkin luulisi riittävän 2 miestä, kasa hiekkaa ja asfalttia, tärytin, kanki, lapio, tohotin, merkintämassaa, maahan lämmitettäviä pyöränkuvia ja suunnitelma. Toisaalta kaikkeen tarvitaan poliittinen päätös, ja päätöksen tekemiseen menee enemmän aikaa, kun korjauksiin. Jotenkin tuota prosessia pitäisi voida keventää. Uskoa suunnitelmien tarpeellisuuteen ja laatuun. Kaksi miestä kiertämään viisi päivää viikossa ongelmakohtia. Korjattavaa kyllä löytyy. Mutta tässäkin on kyse vain arvoista ja asenteista.
Miksi muuten se pumppuasema on viety niin kauaksi pyörätiestä? Usein se näyttää hautautuvan pysäköityjen pyörien sisään ja maallikon on sitä mahdoton löytää.
Martti Tulenheimo kirjoitti 15.10.2009 kello 15:51
Itse olen aiemmin ajatellut, että poliittisten päätösten tekeminen vie enemmän aikaa kuin virkakoneiston reagointi tehtyihin päätöksiin.
En luule niin enää. Virkakoneisto reagoi itse valitsemiinsa asioihin itse valitsemassaan järjestyksessä. Virastot valmistelevat kaikki hankkeet ja siksi ne tuntuvat pitävän valikoimiaan hankkeita ominaan. Näin virastot nostavat valitsemansa hankkeet prioriteettilistansa kärkeen - ikään kuin antavat niille “vuoronumeron”.
Poliitikot sotkevat virastojen näkökulmasta hienosti suunnitellun prioriteettilistan. Siksi poliitikkojen tekemät, virallisen asialistan ulkopuolelta tuomat, aloitteet eivät tunnu helpolla saavan tällaisia “vuoronumeroita”.
Kun poliitikot tuovat virkakoneistolle hoidettavaksi itse tärkeinä pitämiään hankkeita, reaktiot ovat parhaimmillaankin kokemukseni mukaan vain lämpimän kannustavia - eivät välittömästi toimeen tarttuvia. Myönteisiä poikkeuksiakin toki on. Tunnustusta täytyy antaa erityisesti HKR:n katu- ja puisto-osastolle.
Poliittiset päätökset tehdään tarvittaessa hyvinkin nopeasti. Poliitikkoja syytetään usein hitaudesta, mutta notkeutta tuntuu minusta puuttuvan pikemminkin virastoilta. Valitettavasti. En tiedä, miten virkakoneiston saisi nostamaan pyöräilyn “omalla listallaan” tärkeysjärjestyksessä korkeammalle, mutta aion ottaa selvää!