Eroja persujen ja muiden puolueiden välillä
Perussuomalaisten kannatus Kaustisella kertoo paljon puolueen äänestäjistä ja sen kannatuksesta yleensä.
Persujen äänestäjät kaipaavat todellisia vaihtoehtoja perinteisille puolueille. Rkp herättää perussuomalaisten äänestäjissä ehdottomasti vähiten vastakaikua. Kristilliset eivät herännäisinä kelpaa. Uusista puolueista vihreät ja piraatit ovat persujen makuun yltiöliberaaleja ja siksi väistämättä pois laskuista.
Vanhoista puolueista demarit ovat elämässään hyvin pärjäävän keskiluokan puolella, liian kytköksissä ay-liikkeeseen ja muuten vain liian “punaisia”. Vasemmistoliittolla on aivan liikaa vuoden 1918 painolastia kannettavanaan, sillä perussuomalaisten äänestäjille kaikki sosialismiin viittaava on erityisesti Pohjanmaalla hyvin luotaantyöntävää.
Jäljelle jäävät kokoomus ja keskusta. Konservatiivisuus ei yhdistä, vaan erottaa: perussuomalasia äänestävä ei luota puolueista kumpaankaan. Kokoomus on vain menestyjien puolella ja siksi jo lähtökohtaisesti persujen äänestäjiä vastaan. Kaustisella tämä näkyy erittäin selvästi.
Kiinnostavasti sama koskee Kaustisella myös keskustaa, vaikka muualla Suomessa tilanne eroaa paljonkin. Kaustisella keskusta edustaa hyvin toimeentulevaa maalaiseliittiä, perussuomalaiset ei-sosialistista vasemmistoa ja pienituloisia. Mutta erityisesti perussuomalaisia äänestetään Kaustisella, jotta keskustan paikallinen yksinvalta päättyisi.
Myös maanomistus liittyy asiaan. Maaseudulla kokoomus on suuria maaomaisuuksia hallitsevien puolue. Keskustaa äänestävät ne maanomistajat, joiden tilukset ovat keskisuuria. Ne, joilla ei ole maata tai omistavat sitä vähän, äänestävät persuja. Kaustinen olikin aikoinaan vahva SMP:n linnake.
Kaupunkioloissa maanomistus ei tietty juurikaan vaikuta perussuomalaisten äänestämiseen. Merkittävin tekijä on äänestäjän oma tausta. Keskeistä on myös reaktio maailman muutoksesta aiheutuvaan yleiseen hämmennykseen. Seuraavassa kirjoituksessani pohdin perussuomalaisten äänestämiseen vaikuttavia sosiaalisia seikkoja.
