Ilmastonmuutoksen kiistäminen on kallis riski
Ilmastonmuutoksen kiistäminen elää ja voi hyvin. Monet ovat yhä varmoja, ettei ihmisten toiminta aiheuta ilmaston lämpenemistä. Esimerkiksi kokoomuksen taannoisen eurovaaliehdokkaan Ari Vatasen mukaan ilmastonmuutos on vain vihreän liikkeen keksimä salaliitto.
Jukka Huhta kuvaa ilmastonmuutosskeptikoiksi itseään kutsuvia “ilmastoänkyröiksi”. Huhdan mukaan liike “muistuttaa tieteellisen tiedon kiistämisessään monin tavoin kreationisteja, jotka vastustavat luonnontieteellistä käsitystä lajien synnystä ja kehityksestä.”
Itseäni on pitkään mietityttänyt tässä oudossa väittelyssä, miten ilmastonmuutoksen kiistäjät selittävät ilmastonmuutoksen jälleenvakuutusyhtiöille jo nyt aiheuttamat lisäkulut. Kiistäjät tietty sivuuttavat kustannusten nousun väittämällä, että huoli ilmastosta on vakuutusalalle vain mainio keino rahastaa ihmisten hyväuskoisuudella.
Mutta jos ilmastonmuutos olisi turha huoli, joka muka lihottaa vakuutusyhtiöiden taseita, kuinka on selitettävissä, että juuri jälleenvakuutusyhtiöt vaativat päättäväisiä toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi? Miksi, jos ihmisten sinisilmäisyys on kerran niin hyvä bisnes?
Miksi maailman kaikki vakuutusyhtiöt ja rahoitusmarkkinat ylipäätään huomioisivat ilmastonmuutoksen vaikutukset toiminnassaan, kun tulisi halvemmaksi olla tekemättä mitään? Ovatko rahoitusmarkkinat salaliitossa vihreiden kanssa?
Terveeseen skeptismiin kuuluu varovaisuusperiaatteen noudattaminen. Siihen perustuu myös terve liiketoiminta. Ilmastonmuutoksen kiistäminen ei ole tervettä skeptismiä, vaan luonteeltaan patologista. Ilmastonmuutosskeptismi on venäläistä rulettia.
Koska jälleenvakuuttajilla ei yksinkertaisesti ole varaa patologiseen skeptismiin, yhtiöt laskevat riskin ilmastonmuutoksesta olevan erittäin suuri – ja kallis. Lisäksi vain niillä on vakuutuksia, joilla on varaa vakuutuksiin. Muille riski on vielä suurempi ja kalliimpi.
