Saanko esitellä, jatkettu jalkakäytävä
Yleisten töiden lautakunta hyväksyi tänään ison nipun Jätkäsaaren katusuunnitelmia. Tämä soi minulle mainion tilaisuuden esitellä rakennusvirastolle yhden lempilapsistani, ns. jatketun jalkakäytävän.
Jatkettu jalkakäytävä on erinomainen keino rauhoittaa kantakaupungin asuinalueita merkittävästi. Sen ansiosta pääkadun varrella kulkeva jalkakäytävä jatkuu nimensä mukaisesti keskeytyksettä. Pää- ja sivukadun risteyksessä jalankulkija voi jatkaa matkaansa pysähtymättä ja joutumatta antamaan suojatien kohdalla tietä autoille, koska suojatie on korvattu jalkakäytävän korkuisella jatkeella.
Jatkettu jalkakäytävä luo portin vilkkailta pää- ja kokoojakaduilta rauhallisempaan asuinkatuverkkoon. Siten korotettu kadunylitys ehkäisee tehokkaasti erityisesti läpiajoliikennettä. Jätkäsaaressa läpiajo on tosin muutoinkin estetty siten, että kadut ovat erittäin lyhyitä ja ne päättyvät pieniin aukioihin.
Ratkaisu on turvallinen sekä jalankulkijalle että autoilijalle. Helsingissä jatketusta jalkakäytävästä on saatu hyviä kokemuksia Pihlajatieltä. Katumalli on yleisesti käytössä Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa, ja se sopisi hyvin myös pikkukujamaiseen Jätkäsaareen. Ratkaisu alentaisi ajonopeuksia monilla muillakin asuinalueilla, mikä näkyisi alueiden asumisviihtyisyyden parantumisena. Elämänlaadun koheneminen tekisi taatusti kantakaupungista samalla entistä houkuttavamman asuinpaikan.
Ratkaisu määrittää kouriintuntuvasti, kenellä on etuoikeus kadulla: jalankulkijalla. Tämä kääntää autoilun ehdoilla toimivan liikennehierarkian ympäri. Reitti on autoilijalle vapaa, kun jalankulkija on ohittanut korotetun ylityspaikan – mutta sen sijaan, että jalankulkija laskeutuisi katutasolle, autoilijan onkin ylitettävä jalkakäytävä.
Ajatus otettiin lautakunnassa kiitellen vastaan, joten lisäsimme lausuntoomme yksimielisesti ehdotuksen, että kadunylityspaikkojen toteuttamista Jätkäsaaressa korotettuina selvitetään. Toivottavasti ajatus saa vastakaikua myös kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolla, josta asia varsinaisesti riippuu.
Sari kirjoitti 24.2.2010 kello 20:47
Oli kiva oppia uusi termi lautakunnassa: jatkettu jalkakäytävä. Sellaisia lisää.
Martti Tulenheimo kirjoitti 24.2.2010 kello 20:56
Kiitos! :D
Juu, tuodaan Suomeen kaikkea tällaista lautakunnan kautta.
Otso Kivekäs kirjoitti 8.3.2010 kello 09:43
Jätkäsaaren katusuunnitelmissa näytti olevan mukana niitä molemmilta puolilta reunakivellä erotettuja pyöräteitä (tai no, toisella puolella reunakivi ylöspäin, toisella puolella reunakivi alaspäin ja pysäköity autorivi).
Se on nähdäkseni melkoinen turvallisuusriski, kun pyöräilijät pistetään 1,5 metrin "kuiluun", jossa ei ole mahdollisuutta väistää kun eteen osuukin kävelijä, vastaan tuleva pyöräilijä, lastenvaunut tai pysäköity auto. Kaikki asioita, joita ei toki pyörätiellä pitäisi olla, mutta joita siellä varmuudella kohtaa. Bonuksena tuohon kuiluun vielä mennään koukkaamalla pysäköityjen autojen takaa, joten näkyvyyskin on rajallinen jos viimeisellä paikalla on katumaasturi tai paku. Nämä ovat taas näitä pyöräteitä jotka pitäisi turvallisuussyistä kiertää autokaistan puolelta.
Niin, mutta jatkettu jalkakäytävä on tosiaan hieno. Niitä lisää! (Koskelassa Oulunkyläntiellä on sivuteillä tuollaiset, tosin eivät ehkä aivan tarpeeksi korostetut)
Martti Tulenheimo kirjoitti 11.3.2010 kello 11:15
On totta, että kaavakuvaa katsomalla syntyy vaikutelma “kuilumaisuudesta”.
Käytännössä en kuitenkaan näkisi tätä ongelmana, koska pyörätien (1,5 m) lisäksi ajoradan ja pyörätien välissä on erotuskaista (1,0 m). Yhteensä pysäköityjen autojen ja jalkakäytävän välissä on 2,5 m tilaa.
Esimerkiksi Bulevardin pyörätiet ovat vain 1,0 m levyisiä, joten niiden yhteydessä kuilumaisuus ei ole lainausmerkkien välissä, vaan toteutus on oikeasti jokseenkin vaarallinen. Pääasiallinen vaaraa aiheuttava tekijä on se, ettei jalankulkija mitenkään hahmota Bulevardilla, että pyörätie ei ole osa jalkakäytävää. Syypää ei ole jalankulkija, vaan 1980-luvun suunnitteluohjeet. Asia on korjattava.
Kööpenhaminassa pyöräväylät ovat leveimmillään 2,5-metrisiä. Siellä pyöräväylä on tosin yhtenäistä asfalttipintaa koko leveydeltään, eikä autojen ja pyörien välissä ole erotuskaistaa.
Tukholmassa Jätkäsaareen tuleva pyörätiemalli on hyvin yleisesti käytetty ratkaisu. Siellä sen on todettu toimivan hyvin, koska se ehkäisee jalankulkijoiden päätymistä pyöräilijöiden kanssa samalle väylälle.
Ratkaisu ei ole paras mahdollinen, mutta toimivuuden kannalta kokonaisuus on mielestäni melko hyvä, sanoisin 9+. Mikään malli ei ole aukoton - paitsi Tanskan malli :)
Täytyy tutustua Oulunkyläntiehen, kunhan jäät sulavat!
Hämeentie joukkoliikennekaduksi « ..:: Hannu Oskala ::.. kirjoitti 7.10.2011 kello 20:00
[...] jalankulku ja pyöräily soljuisi koko välin Toiselta linjalta Viidennelle ilman risteyksiä (jatkettu jalkakäytävä). Kannattaa muistaa että pihakaduilla kadunvarsipysäköinti ja tontilleajo voi olla sallittua. [...]