Aikalisä on uuden kaupunkipyöräjärjestelmän etu

Vélibs et une vélibiste

Helsinki luopuu vanhanmallisista kaupunkipyöristään, kuten Yle tänään uutisoi.

Uuden polven kaupunkipyöräjärjestelmän piti saapua Helsinkiin kesäksi 2010, mutta jätetyt tarjoukset olivat niin epäedullisia, ettei niistä kannattanut hyväksyä yhtäkään.

Syitä oli kaksi:

1. Heikko taloustilanne.
2. Helsingin muut ulkomainossopimukset.

Nimittäin toisin kuin Helsingissä, useissa muissa kaupungeissa fillaridiili on sidottu tiukemmin kiinni ulkomainosten kokonaispaketteihin. Toisin sanoen kadunvarsien mainostaulut valitettavasti pitkälti kannibalisoivat markkinoilla olevat mainosrahat kaupunkifillareilta.

Nyt jäähdytellään hetki ennen uusien tarjouspyyntöjen lähettämistä. Tarkempi ajankohta tarjouspyynnön uusimiseksi ei ole vielä tiedossa.

Silti jäähyä ei kannata nähdä lainkaan huonona asiana. Vanhat rautakonkelit eivät suinkaan antaneet parasta mahdollista mielikuvaa pyöräilystä yleensä ottaen. Lisäksi uuden polven kaupunkipyörien hankkimista ei voida enää torjua vetoamalla siihen, että “täällähän on jo niitä kaupunkipyöriä”.

Mikä parasta, vaikka alkuperäinen hankesuunnitelma oli varsin hyvä, se ei ollut kaikilta osin optimaalinen. Aikalisän ottaminen suo mahdollisuuden korjata hankkeen sisältämiä potentiaalisia sudenkuoppia. Esimerkiksi se, että keskimääräinen pyörämatka on alle 3 km, herättää kysymään, miksi kaupunkipyörän käyttäjän pitäisi voida varata yksittäistä pyörää jopa kolme tuntia kerrallaan.

2 kommenttia kirjoitukseen “Aikalisä on uuden kaupunkipyöräjärjestelmän etu”

  1. Samalla astialla ammentamassa jo pari vuotta takaperin…

    Fillaridiili pitää sopia koko ulkomainostussopimusten kokonaisuuteen tulevaisuudessa. Muistelisin myös, että Decauxin/ClearChannelin tjms. tahon mukaan Helsingissä on enemmän ulkomainontaa jo nyt kuin joissain muissa kaupungeissa, joten polkupyöränäkyvyys ei ole yhtä tuottoisaa.

    "Mainosrahoitteisuuden" ilmaisuushan on loppujen lopuksi illuusio: myymme kaupunkitilamme parhaat paikat kaupallisille viesteille, joiden hinta sitten otetaan takaisin kalliimpina hintoina kaupoissa. Esim. Pääkaupunkiseudun bussipysäkit ovat "ilmaisia", eli veroja tarvitsee kerätä vähemmän, mutta kyllä ne joku (eli me) kuitenkin maksaa.

    Jossain menee myös raja, mikä on järkevää kerätä mainosrahoitteisesti ja mikä taas verovaroin. Esim. hyvin toimiva kaupunkipyöräjärjestelmä yhdistettynä toimivaan fillariväyläverkostoon ja toimivaan julkiseen liikenteeseen tuottaa niin paljon kokonaishyötyä, että olettaisin miljoonan vuodessa olevan itseasiassa voittoa tuottava sijoitus.

  2. Hyvä pointti. Pääasia on kuitenkin saada kaupunkipyörät kadulle. Nyt ollaan vetkuteltu asian kanssa jo kolmatta vuotta eikä valmista tule ennen kuin aikaisintaan 2012.

Jätä kommentti