Pyörästään kannattaa pitää huoltokirjaa

Spring Bike Mechanics

Pyörästään kannattaa pitää hyvän huolen lisäksi huoltokirjaa. Sellaiseen listataan fillarin alkuperäinen ostohinta, maksetut huoltopalvelut, kaikki jälkikäteen hankitut osat sekä omat ylläpito- ja korjaustoimenpiteet.

Pyörän osat kuluvat käytössä, joten jokaisella pyöräilijällä on ennemmin tai myöhemmin edessään ketjujen, sisäkumien ja ulkorenkaiden vaihto. Huoltokirjaan kerätään tällaiset normaalit ylläpitoon liittyvät hankinnat kuitteineen. Myös vanteet, navat ja satula kuluvat sekä pinnat löystyvät, joten niiden huolto kirjataan ylös.

Samaten huoltokirjaan listataan jokainen pyörään lisätty osa, kuten etu- ja takavalot, hauska soittokello, irtolukko, etutarakka, pajukori jne.

Vakuutusyhtiö tuskin arvottaa pyöräilijän omaa aikaa kovinkaan korkealle, mutta esimerkiksi öljyäminen ja paikkamaalaaminen ovat ruostesuojauksen kannalta välttämättömiä toimia, joten niistäkin on hyvä pitää kirjaa.

Huoltokirjaa voi helposti pitää päiväkirjamaisesti. Sellainen on helppo laatia joko ruutuvihkoon tai excel-taulukkoon. Kuitit tulee säilyttää alkuperäisinä tai skannata ne sähköiseen muotoon. Omista huoltotoimistaan ei luonnollisestikaan saa kuitteja – siksi ne kirjataan huoltokirjaan.

Huoltokirjaa kannattaa ruveta pitämään, vaikkei olisi aiemmin sellaista tehnytkään. Ilman tositteita vakuutusyhtiö olettaa lähtökohtaisesti, ettei pyörästä ole pidetty huolta, vaan sen vakuutusarvo laskee 10-12 vuodessa nollaan, vaikka fillarin jälleenmyyntiarvo olisikin huoltamisen ansiosta tosiasiassa säilynyt parhaimmillaan lähellä alkuperäistä ostohintaa.

2 kommenttia kirjoitukseen “Pyörästään kannattaa pitää huoltokirjaa”

  1. Onko sinulla ehdotusta, miten ratkaistaisiin sellainen "kaupunkipyöräily" ongelma, kun varastelu ja tihutyöt. Minulla on sellainen matka kotoa metroasemalle, että ajaisin sen juuri sopivasti pyörällä (kävellen vähän liian pitkä) mutta en halua jättää pyörääni päiväksi parkkiin aseman tuntumaan. Vielä parempaa olisi, jos voisin pitää toista pyörää sitten (tässä tapauksessa Sörnäisten) asemalla ja hurauttaa siitä töihin Pasilaan.

  2. Kaupunkipyörät olisivat yksi ratkaisu ongelmaan. Kun niitä olisi riittävän lähellä ihmisten koteja ja metroasemien yhteydessä, julkinen liikenne ja pyöräily muodostaisivat toimivan matkaketjun.

    Niin kauan kuin Helsingissä ei ole mm. Tukholman, Pariisin, Brysselin, Rooman, Hampurin, Wienin, Barcelonan jne. tavoin erinomaista uuden polven kaupunkipyöräjärjestelmää, suosittelen muutaman ystäväni toimivaksi kokeilemaa tee-se-itse-kaupunkipyöärä:

    Vanhalta näyttävä pyörä ja kunnon irtolukko ovat hyvä yhdistelmä, jollaisen rohkenee jättää aseman lähelle yöksikin. Suosi erityisesti paikkoja, jossa on mahdollisimman paljon ohikulkijoita, jotka luovat myönteisen sosiaalisen kontrollin ilmapiirin pyöräsi lähelle, niin sitä ei syyhkitä!

Jätä kommentti