Puolustukseltaan erilaisia EU-maita
Julkaistu 31.8.2010 alueilla uudistus, yhteiskunta.
Vihreät esittivät tänään, että Suomessa pitäisi siirtyä yleisestä asevelvollisuudesta valikoivaan asevelvollisuuteen Itävallan, Liettuan, Ruotsin, Saksan, Tanskan ja Viron tavoin. Jotta Suomi todella siirtyisi valikoivaan asevelvollisuuteen, täytyisi tosin tapahtua vielä melkoisesti. Sen verran syvässä usko nykyjärjestelmämme täydellisyyteen maassamme istuu.
Avauksen heikoin kohta on, että 27:stä EU-maasta 21 on sotilasliitto Naton jäseniä. Vain kuusi ei ole: Irlanti, Itävalta, Kypros, Malta, Ruotsi ja Suomi. Kolme maista on saaria, ja kahden sijainti on sellainen, ettei niiden tarvitse liittoutua. Suomella ei ole näitä ominaisuuksia puolellaan.
EU-maista asevelvollisuudesta kokonaan ovat luopuneet Belgia, Bulgaria, Espanja, Hollanti, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Latvia, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Slovakia, Slovenia, Tsekki ja Unkari. Näistä 18:sta palkka-armeijaan siirtyneestä maasta 16 on Naton jäseniä.
Merkittävin yhdistävä tekijä EU-maiden puolustuksen järjestämisessä on siis Nato – ja näin tulee olemaan vielä pitkään. Mistään EU:n yhteisestä puolustuksesta ei ole toistaiseksi tietoakaan, eikä sellaista välttämättä tule ikinä olemaankaan.
Vaikka en jaksakaan uskoa, että esityksemme toteutuisi ehkä koskaan sellaisenaan, sillä on tärkeä tehtävä potkia keskustelua puolustusvoimiemme uudistamiseksi hereille.
Yleisen asevelvollisuuden suorittaa Suomessa nykyään enää keskimäärin 65 prosenttia ikäluokan miehistä. Intin käyneenä omakohtainen kokemukseni on, että nykyinen, huonosti varustettuja tykinruoaksi tarkoitettuja kolkkapoikia tuottava massa-armeija, on ajastaan auttamatta jäänyt. Tilalle tarvitaan pienempi, mutta paremmin koulutettu, nykyaikaisesti varustettu ja nopeasti reagoimaan kykenevä asevoima.
Juuri tällaisia avauksia politiikassa tarvitaan, vaikka netin anonyymit kypäräpäät aluksi tyrmäävätkin esityksemme sen kaikilta osin. Merkittävintä on, että pian yksikään puolue ei voi olla ottamatta kantaa siihen, miten puolustusvoimamme saadaan tuotua 2000-luvulle. Kehitys kaikilla elämänaloilla heijastuu vääjäämättä myös Suomen armeijaan ja hyvä niin.
