Helsingissä on vireillä Asematunnelin, Kaivokadun ja Asema-aukion asemakaavan muutos. Tämä olisi mitä parhain sauma rautatieaseman ankean edustan muuttamiseksi nykyistä toimivammaksi ja viihtyisämmäksi.
Asiaa on syytä pohtia jalankulkijan näkökulmasta. Paikka on tällä hetkellä täysi susi, ja eniten tilanteesta kärsivät sekä polkupyörien että autojen paineessa kärvistelevät jalankulkijat. Ongelma ovat 8+8 parkkipaikkaa. Ottaen huomioon, että Kaivokadulla kulkee päivittäin kymmeniä tuhansia jalankulkijoita ja lisäksi vielä pari tuhatta fillaria, 16 parkkipaikkaa tekevät aukiosta huonosti toimivan ja epämiellyttävän paikan kaikille – autoilijoillekin.
Eivätkä ongelma ole autot tai pysäköinti sinänsä, vaan parkkiruutujen sijainti kaiken kuhinan keskellä. Nämä 16 paikkaa pitäisikin siirtää viereiseen maanalaiseen pysäköintiluolaan. Siellä on yhteensä 490 parkkipaikkaa muutenkin.
Kaupunki ei ole velvoittanut parkkiyrittäjää luovuttamaan luolasta yhtäkään paikkaa lyhytaikaiseen pysähtymiseen, mikä on kaupungilta suoraan sanoen melko hölmöä. P-Elielin kun voisi yksinkertaisesti määrätä antamaan esimerkiksi 30 velvoitepaikkaa lyhytaikaista pysäköintiä varten. Insinöörit, juristit ja poliitikot ovat ratkoneet maailmassa paljon vaikeampiakin ongelmia.
Helposti voisi ajatella, että varsinainen pulma olisi erittäin lyhytaikaisen (alle 5 minuuttia kestävän) pysähtymisen järjestäminen. Onneksi vieressä on kuitenkin jo valmiiksi Asema-aukion taksialue, jonka viereen tällainen mikrolyhyt pysähtyminen voidaan siirtää, jos tahtoa vain löytyy.
Mitä sitten parkkipaikkojen tilalle? Tätä kannattaisi miettiä esimerkiksi tanskalaisen arkkitehti Jan Gehlin teoksen Life Between Buildings hengessä.
Ansaitsemme tasan sellaisen kaupungin, kuin itse viitsimme. Jokaisen asiasta vähänkään kiinnostuneen kannattaa ottaa yhteyttä kaupunkisuunnitteluviraston kirjaamoon 29.10. – 29.11.2010: kaupunkisuunnittelu(a)hel.fi tai (09) 310 37381.
Kuva: Hanna, Flickr.
8 Comments
Kiire tulee taas kommentoinnin kanssa… jos näistä projekteista saisi edes kuukautta etukäteen tiedon, kun ne on kuitenkin suunnittelulistalla olleet jo varmaan vuosia.
nillin nillin
Joo pyöräparkit kuntoon samalla ja raatopyörille tiukka kohtelu.
Jep, olisi paikallaan, että kaavamuutoksista saisi ennakkotietoa helpommin kuin nykyään. Kaavakuulutuksia seuraa vain hyvin harva.
Hyvä huomio tuo pyöräparkkiasia, se pitää miettiä samalla!
Mun käsitys on että nyt puhutaan käytännössä vain maanalaisesta tilasta, vaikutus kadulle on lähinnä se että kaksi sisäänkäyntiä poistetaan ja tulee muutama ilmastointipömpeli.
Asiasta kuitenkin, mitäs jos lisätään pysäköintipaikkoja? Eli ensialkuun poistetaan se asemanedustan pysäköintialue, mutta sallitaan Kaivokadulla pysäköinti toisella kaistalla aseman edessä. Lisäksi otetaan liikennevalot ainakin päivisin pois käytöstä.
Seuraus on että sekä jalankulku-, raitiovaunu- että autoliikenne nopeutuu, nopeampaa se on autoillekin ajaa hiljakseen suojatien yli kuin seistä valoissa. Turvallisuus paranee koska autojen ajonopeudet laskevat, mikä taas johtuu siitä että katu on kapeampi kun vieressä on pysäköityjä autoja sekä siitä että kadun yli on jatkuva jalankulkijavirta. Punaisia päin Kaivokadun yli juoksevia ei enää ole. Detaljina tuo pysäköity autorivi suojaa jalankulkualuetta melulta.
Heikkona kohtana pitäisin sitä että ilman valoja Keskuskadulle kääntyvä liikenne voi jumittaa kiskoille, eli valot Ateneumin eteen pitäisi ehkä jättää. Tai poistaa se kääntyminen.
Pidemmällä aikavälillä sitten ajoneuvoliikenne vain Kaivokadun eteläpuolella kahdella kaistalla.
Tarkistan, mutta käsittääkseni tässä on mahdollista ottaa kantaa myös maanpäälliseen asemakaavaan.
Ideasi on hyvä. Göteborgissa valojen määrää on karsittu runsaasti vilkkaasti liikennöidyilläkin kaduilla. Koroke hoitaa homman, kun ylityskohta kavennetaan yhden auton levyiseksi. Kun ei ole valoja, virta kulkee koko ajan. Toimii näin:
Juuri jotain tuollaista ajattelin, Helsingistäkin löytyy esimerkiksi Vaasan- ja Kustaankadun risteyksestä ihan toimiva kavennus pysäköintitaskuilla,
Kaivokadulla on tosin bussejakin joka on ehkä vähän ongelma. 65A jäänee Rautatientorille sitten kun Länsimetro valmistuu, 55 ja 18 taas pitäisi muutenkin korvata ratikoilla. Niitä Kaivokadun ratikkapysäkkejä muutan pitäisi ehkä vähän leventää, helpottaisi ja nopeuttaisi matkustajien liikkumista. Ja samalla malliin Stockka suojatie kiskojen yli pois.
EDIT: Lisäsin kuvan. -Martti
Göteborgin ja Vaasankadun toteutuksessa on yksi filosofinen ero: jalankulkijan paikka. Göteborgissa hän pysyy koko ajan samalla korkeudella, Helsingissä laskeutuu autojen tasalle.
Muuten Göteborgissa bussit kulkevat paikoitellen raitiokiskoja pitkin. Pääosa julkisesta liikenteestä hoituu siellä sporilla, joten jonkin verran bussiliikennettä kiskoalueella ei häiritse Göteborgissa sporien kulkua.
Pitäisikö mahdollisesti pohtia yhdessä jonkinlaisen muistutuksen tekemistä tästä asemakaavahankkesta?
Vaasankadulla se on suht samassa tasossa muistaakseni, se ei vaan oikein näy tuosta kuvasta. Mun käsittääkseni Kaivokadun kaventamista on ihan vakavasti pohdittu, enemmän tai vähemmän oikea ongelma on vaan ne bussilinjat, ei sinänsä ettei niitä voisi muuttaa.
Tuosta voisi jonkun muistutuksen tehdä. Lähtökohta pitäisi olla se että tavalla tai toisella ne valot yksinkertaisesti poistetaan, mikä edellyttää tavalla tai toisella autoliikenteen rauhoittamista. Perusteluina:
- turvallisuus, nuo ovat Suomen vaarallisimmat suojatiet,
- jalankulun vaivattomuus, piruuttaan voisi ehdottaa että laskisivat jalankulkijoien aikasäästöt :)
- raitiovaunuliikenteen nopeuden ja täsmällisyyden parantaminen, tuottaa ihan oikeaa rahaa.
Hyvä, palataan muistutuksen tekemiseen huomenna, torstaina!