Miksi erityisesti nuorten pitäisi äänestää?
Edustuksellisessa demokratiassa päätökset tehdään sen perusteella, keitä kansalaiset vaaleissa äänestävät. Jos nuoret eivät äänestä, muut ikäryhmät äänestävät heidän puolestaan. Nuorten kannalta tämä voi johtaa siihen, että heidän äänensä ei kuulu päätöksenteossa yhtä hyvin kuin aktiivisemmin äänestävien ikäryhmien ääni.
Joka kolmas suomalainen on syntynyt 1980-, 1990- tai 2000-luvulla. Yhteensä näillä kolmella kymmenluvulla syntyneitä on Suomessa yli 1,8 miljoonaa. Suomalaisten keski-ikä on 41 vuotta.
Kansanedustajien keski-ikä on 52 vuotta. Tasan yksi 200:sta kansanedustajasta on alle 30-vuotias. Kansanedustajista 32 (16 %) on syntynyt 1970-luvulla. 1960-luvulla 62 (31 %), 1950-luvulla 54 (27 %), 1940-luvulla 47 (23,5 %) ja 1930-luvulla 4 (2 %).
Iso osa nuorista on vielä niin nuoria, että he eivät voi vielä ikänsä puolesta osallistua vaaleihin. Luonnollisesti päätöksentekijät yrittävät huomioida tämän epäsuhtaisen mahdollisuuden vaikuttaa yhteisiin asioihin. Silti on selvää, että jos vain yksi kansanedustaja on alle 30-vuotias, nuoret ovat yhteiskunnallisessa päätöksenteossa selvästi aliedustettuja.
Sama pätee muihinkin yhteiskunnallisiin taustatekijöihin kuin ikään. Päätöksentekijät valitaan niiden äänillä, jotka osallistuvat vaaleihin. Päätökset tekevät vaaleissa äänestäneiden kansalaisryhmien valitsemat edustajat. Niiden näkemykset pääsevät huomattavasti heikommin läpi, jotka eivät äänestä, kuin niiden, jotka äänestävät.
