Viekö ne meidän naiset?


Kuva: c-reel.com

“Työperäisen maahanmuuton taloudelliset vaikutukset ovat pieniä, mutta myönteisiä”, haastaa Aalto-yliopiston tutkija Matti Sarvimäki. “Mutta viekö ne meidän naiset”, vinoilee ystäväni.

Toinen ystäväni kommentoi: “Naisten vieminen koskettaakin kaikkia yhteiskuntaluokkia. Vähän niinku alkoholismi mutta vieläkin tasapäisemmin. Ehkä jopa kallistuen korkeasti koulutettujen suuntaan? Mitä siitä nyt sitten voi olla mieltä.”

Jälkimmäisessä kommentissa piilee keskeinen pointti, jota keskustelussa maahanmuutosta usein vältellään. Tottahan se on, että maahanmuuton edut ja haitat eivät jakaudu tasaisesti. Luokkakysymys on melkein täysin vaiettu tabu.

Maahanmuutto ei erityisemmin vaikuta keskiluokan sosiaaliseen asemaan. Yhteiskunnan alempi sosiaalikerros kokee asian kuitenkin hyvin eri tavalla. Heikki Hiilamo on pukenut ilmiön sanoiksi:

“Muukalaisvastaisuutta ruokkii se, ettei työtä riitä kaikille. Köyhät on jätetty riitelemään rikkaiden muruista.”

Hiilamon puheenvuoro kannattaa lukea. Se on aivan keskeinen osa maahanmuuttoon liittyvän problematiikan ratkaisua. Kyse ei nimittäin ole vain mamukammosta, vaan siitä, mitä köyhyys ja eriarvoisuus aiheuttavat yhteiskunnalle: hyvinvointivaltio on jakautumassa kahtia, sisäpiiriläisiin ja ulkopuolelle jätettyihin.

Kyse on ensisijaisesti sosiaalipolitiikkamme epäonnistumisesta, ei niinkään työllistämiskeinoista. Tästä mm. Osmo Soininvaara on varoitellut:

“Suomen ongelma on se, että järjestelmämme luo korkean rakenteellisen työttömyyden. Näin tuloerot kasvavat ja köyhyys yleistyy.”¹

Yhteiskunnan ongelmista on epärehellistä syyttää kulttuurista monimuotoisuutta. Tosiasiassa köyhyys ja eriarvoisuus aiheuttavat jopa kuusi kertaa enemmän sosiaalista epäluottamusta kuin etniset tekijät. Lisäksi suomalaiset suhtautuvat maahanmuuttajiin melko sallivasti.

Ihmisiä käytetään poliittisesti erittäin härskisti hyväksi syyttämällä köyhyydestä ja eriarvoistumisesta maahanmuuttoa. Eikä hyväksikäyttö suinkaan kohdistu vain maahanmuuttajiin – vaan erityisesti niihin sosiaaliluokkiin, joita hyvinvoivan yhteiskunnan ulkopiiriin jättäminen juuri uhkaa.

Mitä sitten tehdä? Uudistaa köyhyyttä ja eriarvoisuutta aiheuttava sosiaaliturvajärjestelmämme. Tulen palaamaan kysymykseen keväällä 2011 usein. Toivottaavasti aihe nousee myös keskeiseksi vaaliteemaksi.

____________

¹ Osmo Soininvaara. 2010. “SATA-komitea. Miksi asioista päättäminen on niin vaikeaa.”. Sivu 11.

Jätä kommentti