Kuinka elää arkipäiväistyvän epävarmuuden kanssa?
Unto Hämäläinen avasi mainion Perässähiihtäjä-bloginsa pohdinnalla, mikä on eduskuntavaalien tärkein kysymys. Nähdäkseni se on, kuinka epävarmuuden arkipäiväistymisen kanssa eletään.
Eli haikaillaanko romanttis-nationalistista menneisyyttä vai katsotaanko tulevaisuuteen avaramielisesti.
Kun teollisesta tulee tiedollinen yhteiskunta, politiikkaa aiemmin jäsentäneiden oikeiston ja vasemmiston tilalle nousevat uudet määreet. Yksi niistä on vihreys – yksilöä kunnioittava, tasavertaista yhteiskuntaa tavoitteleva, ympäristön kestävästi huomioiva poliittinen suuntaus.
Vihreiden äänestäjät arvostavat itse valitsemaansa yhteisöllisyyttä: perhe-elämää, ihmissuhteita ja ystävyyttä. Heidän arvoihinsa kuuluvat myös itsensä toteuttaminen muita kunnioittaen, lepo ja yksilön oma aika – elämän perusasiat, jotka materialismiin kahliintuneilta vanhoilta puolueilta ovat unohtuneet.
Sen sijaan pelko tekee kyyniseksi ja lamauttaa. Romanttisen nostalgian tilalle tarvitaan optimismia ja luottamusta. Ne ovat ainoa lääke epävarmuuteen.
