Voiko pohjoismainen hyvinvointivaltio voittaa vihan?
Vaikka Oslon järkyttävien tapahtumien taustoista on vielä mahdotonta sanoa mitään varmaa, on syytä panna merkille eräs seikka. Kylmäävä tunne, joka hiipii pitkin selkäpiitä: oliko Oslon pommin todellinen tavoite harhauttaa poliisia, pelastusviranomaisia, mediaa ja koko yhteiskuntaa?
Olivatko pommin todellisia kohteita työväenpuolueen nuorisoleirin osallistujat Utøyan saarella? Räjäyttikö joukkomurhaaja Oslon pommin voidakseen kaaoksen keskellä tappaa kokonaisen sukupolven tulevaisuuden poliittisia johtajia?
Norjan pääministeri Jens Stoltenbergin kanssa on helppo olla samaa mieltä: uhkauksilla ja väkivallalla ei voida rajoittaa sananvapautta ja poliittista toimintaa. Avoin yhteiskunta voi vastata hyökkäyksiin vain yhdellä tavalla: lisäämällä demokratiaa. Sulkeutuminen, panikointi ja kontrollin kiristäminen eivät ratkaise mitään.
Viha, uhkailu ja väkivalta ovat hiipineet Suomeenkin esimerkiksi Pride-kulkueen vakavana härintänä. Suhtautuminen on ollut huolestuttavan sinisilmäistä ja välinpitämätöntä. Puuttumattomuus häirintään luo vaikutelman hiljaisesta hyväksynnästä. Siksi demokratiaan kuulumattomat keinot on torjuttava päättäväisesti.
Surullisinta on, että myrkyllisen yhteiskunnallisen ilmapiirin syntymiseen vaikuttaa erityisesti ihmisten osattomuuden tunteen voimistuminen. Eli talouspolitiikka yhdistettynä tulonjakoon. Yhteiskuntapolitiikkaa on mahdollista ja sitä pitää kehittää tasa-arvoisempaan suuntaan.
Suomen verotus on nyt kevyempää kuin kertaakaan sitten 1987. Ei siis ihme, että niin monilla on tunne, että palveluja ajetaan alas. Syyllisiä tilanteeseen on turha etsiä sen enempää maahanmuuttajista, rasisteista, kukkahattutädeistä, kommareista, jyväjemmareista tai pienyrittäjistäkään.
Tasa-arvoinen ja avoin pohjoismainen hyvinvointivaltio on ihmiskunnan merkittävimpiä saavutuksia. Ei anneta vihanlietsojien tuhota sitä. Taikakeinoja ei tarvita. Usein vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia. Yhteisön hyvinvointi edellyttää jaettua kokemusta yhteisestä hyvästä. Reilu tulonjako on sen paras tae.
Kuva: Gregory Parks.
