Kuva: Wikimedia

Muistatteko vanhat kunnon ketjukirjeet – nuo postin mukana tulleet kiertoviestit, joihin sisältyi pyyntö lähettää kirje edelleen muille? Facebookin ansiosta kiertävät massaviestit voivat paremmin kuin koskaan.

Verkostomarkkinoinnin ennätyksiä rikkova ketjuviesti “Facebook muuttuu maksulliseksi 1. huhtikuuta 2010 alkaen” on eilen ja tänään levinnyt tulipalon tavoin. Viestin nimeä kantavaan ryhmään oli eilen kello 22:24 liittynyt noin 5 500 ihmistä. Tänä aamuna kymmenen maissa ryhmällä oli yli 17 000 jäsentä. Sen jälkeen tahti vain kiihtyi:

26 278 jäsentä 23.12.2009 klo 12:16
27 530 jäsentä 23.12.2009 klo 12:51
29 766 jäsentä 23.12.2009 klo 13:25
30 723 jäsentä 23.12.2009 klo 13:42
31 234 jäsentä 23.12.2009 klo 13:53
31 086 jäsentä 23.12.2009 klo 14:15

Ryhmän jäsenluku oli lakihetkellään vähintään 31 234, joten viestin voi sanoa levinneen melkoista vauhtia. Kuten ketjukirjeet yleisesti, viesti on tietysti huijaus.

Ketjuviestiin sisältyy usein joko houkutteleva lupaus palkinnosta tai uhkaus, että jotain pahaa tapahtuu, ellei vastaanottaja lähetä viestiä edelleen.

Kirjepostin aikana kiertokirjeen liikkeellepanija joutui lähettämään viestinsä useina kymmeninä, satoina tai jopa tuhansina kappaleina sekä tehostamaan viestiään riittävän houkuttavilla lupauksilla, kuten jumalan armolla ja rahapalkinnoilla, tai pelottavilla uhkauksilla, kuten sielun menetyksellä ja ikuisella kadotuksella.

Siinä missä ketjukirjeet aiemmin vetoasivat ihmisten taikauskoon, internetissä riittää, että viesti yksinkertaisesti lähtee liikkeelle. Koska ketjukirjeen idea on levittää viestiä mahdollisimman laajalle mahdollisimman alhaisin jakelukustannuksin, tarpeeksi kohauttava massaviesti leviää netissä nopeammin kuin sikainfluenssa.

Iso osa mediasta on langennut Kööpenhaminassa ansaan, joka sille on taitavasti viritetty. Kansainvälinen uutisointi on keskittynyt toistaiseksi ilmastokokousen sijaan huomiota herättäviin pidätyksiin, kuten pidätyksiä provosoivat tahot ovat toivoneetkin.

Ansan ovat virittäneet niin sanotut mustan blokin autonomit. Heidän loukkuunsa on mennyt myös Tanskan poliisi toimimalla juuri siten, kuin autonomit ovat halunneet, eli käyttämällä näyttävästi voimaa.

Osa sinisilmäisimmistä mielenosoittajista on langennut ansaan ja hankkiutunut pidätetyksi täysin omasta syystään. Toiset sattumalta, koska ovat olleet “väärällä hetkellä väärässä paikassa”.

Kaikkein eniten höynäytetyiksi ovat tulleet keskustelupalstoilla mielenosoittajien pamputtamista ja kyynelkaasuttamista vaativat anonyymit nettikovikset, jotka eivät millään tahdo käsittää, että lynkkausmielialan toivottavat aivan erityisen tervetulleeksi levottomuuksien taustalla häärivät provokaattorit.

Käsikirjoitus on yksinkertainen. Poliisin toiminta on jännittävää ja se kiinnostaa uutisia ostavaa yleisöä. Erityisesti televisiossa on keskitytty lähes yksinomaan esittelemään näytteitä mellakkapoliisin erinomaisista joukkojenhallintataidoista.

Tunnetusti televisiojournalismi ei välitä, vaan tuottaa tosiasioita yleisölle valikoimalla tapahtumat ja luomalla niiden ympärille kiinnostavan kuvakertomuksen.

Draamantajuisista mustapukeisista ja naamioituneista autonomeista saa hampaisiin asti panssaroitujen mellakkapoliisien kanssa shokkiarvoltaan mahdollisimman näyttävää kuvaa myös lehtien tarpeisiin.

Se, että mustan blokin tarkoituksena on muuttaa rauhanomaiset mielenosoitukset mellakoiksi, provosoida poliisi käyttämään mahdollisimman paljon voimaa, houkutella media uutisoimaan pelkästä sekasorrosta, rikkomisesta ja pidätyksistä sekä varmistaa voittonsa lietsomalla nettirahvaan keskuudessa lynkkaushenkeä, tuntuu menevän kaikilta ohi.

Miksiköhän me emme koskaan kuule lentokoneista, jotka eivät syöksy maahan?

Kuva: america.gov

Olen seurannut ilmastokokoukseen valmistautuvan Kööpenhaminan tapahtumia kotisohvalta käsin ja pohtinut, kuinka helposti vähäpätöinen, pieni häiriköivä vähemmistö leimaa nujakoinnillaan maltillisen enemmistön kaltaisekseen.

Lauantain suurmielenosoitus keräsi jopa 50 000 osallistujaa. Heistä noin prosentti on aiheuttanut häiriötä. Loput 99 prosenttia on osoittanut mieltään aiheuttamatta minkäänlaista harmia.

Kulkueen kärjessä käveli uutisten mukaan kymmeniä tuhansia ihmisiä rauhallisesti ja iloisissa tunnelmissa musiikin ja iskulauseiden säestyksellä kohti kokouspaikkaa Bella Centeriä (I-merkit).

Mukaan mahtui joitain satoja kivin ja lankuin aseistautuneita niin sanotun mustan blokin mielenosoittajia. Poliisi eristi osan mustasta blokista saartorenkaaseen ja pidätti heistä noin 400 (X-merkit).

Noin prosentti oli paikalla riehumassa. 99 prosenttia ihmisistä käyttäytyi asiallisesti ja oli paikalla vaatimassa päättäjiltä vahvoja toimia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi.

Tässä sama asia ilmaistuna graafisesti. Jokainen merkki kuvaa 100 osallistujaa 50 000 ihmisen joukossa.

IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII
IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIX
IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIX
IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIX
IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIX

Rähinä, väkivallalla uhkailu ja häiriön aiheuttaminen eivät kuulu mielenosoittajien ehdottoman enemmistön keinovalikoimaan. On täysin älytöntä, että häiriköivän yhden prosentin käyttäytymisen perusteella lyödään riitapukarin leimaa mieltään rauhallisesti ilmaisevaan paikallaolijoiden ylivoimaiseen enemmistöön.

Kuva: Spacing Magazine

HS kirjoitti tänään valtuustoaloitteesta, jossa toivottiin pyöränkumien täyttöpisteitä Helsinkiin. Uutiseen valittu näkökulma oli valitettavasti oletetun ilkivallan korostaminen: “Tällä hetkellä pumppauslaite on varastettu ja asemaan kuuluvan polkupyörälaskurin takaseinä revitty auki.”

Onko todella näin? Onko pumppauslaite oikeasti varastettu? Onko tästä tehty kenties rikosilmoitus? Onko polkupyörälaskurin takaseinä tällä hetkellä revitty auki?

Tiedän, että laskurin takakansi oli auki noin kuukausi sitten, koska itse soitin asiasta kolme kertaa kaupunkisuunnitteluvirastoon - mutta ajan paikan ohi joka päivä töihin ja takaisin, eikä laite ole ollut muulloin minkään muun häiriön uhri kuin sen, ettei sitä ole asennettu toimimaan oikein. Tosin laite toimi alkukesästä yhtenä Helsingin kalleimmista kelloista, sillä se näytti Tanskan aikaa sen sijaan, että se olisi laskenut pyöräilijöitä.

Pumpun osalta olen saanut kuulla niin monta versiota puuttuvien osien katoamisesta, että alan epäillä, että joko niitä ei ole koskaan toimitettu Suomeen asti tai sitten kaupungin Rakentamispalvelu (RakPa) on yksinkertaisesti hävittänyt ne.

Sekä pumpun että laskurin osalta tilanne on se, ettei lausuntopohjassa väitettyjä “kokemuksia” laitteiden käytöstä ole voitu kerätä vielä lainkaan. Niitä voidaan alkaa kerätä vasta, kun laitteet saadaan ensin toimimaan.

Tärkeintä on, että laitteet vihdoin ja viimein pannaan kuntoon. Tyhjänpanttina seisovat kalliit laitteet eivät anna kaupungin toiminnasta erityisen mairittelevaa kuvaa.

Koska laitteiden kuntoon saattaminen tuntuu kestävän RakPalta aivan uskomattoman kauan (ne ovat seisseet käyttökelvottomina kesäkuun alusta lähtien), on HKR:n syytä patistaa ystävällisesti mutta päättäväisesti RakPaa hoitamaan asian viipymättä kuntoon.

Lisäksi, koska media kierrättää samoja juttuja yhä uudelleen, toivoisin, että HKR oikaisisi HS:lle väärät tiedot.

Kuvio: Jason Rhode

Helsingin kaupungin päätöksentekoa paljon seuraavana olen usein harmitellut, kuinka hankalaa valmisteilla olevista asioista on saada selvää. Käteväksi keinoksi pysyä kartalla valmisteluun tulevista asioista olen toivonut rss-syötteitä, jotka tulevat suoraan tilaajan uutislukijaan.

Yleisten töiden lautakunnan varapuheenjohtajana sain kaupungin rakennusviraston tänä syksynä lisäämään sivuilleen uutissyötteen. Yhteistyössä Osmo Soininvaaran avulla saimme myös kaupunkisuunnitteluviraston ottamaan syötteen käyttöön. Uutissyötteet helpottavat virastojen ajankohtaisten suunnitelmien seuraamista ja parantavat kaupunkilaisten mahdollisuuksia osallistua päätöksenteon valmisteluun.

Rakennusviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston lisäksi Helsingin kaupungin internetsivuilla on rss-syötteitä tällä hetkellä käytössä kaupungin pääsivulla ajankohtaisissa tiedotteissa sekä liikennelaitoksen ja nuorisoasiainkeskuksen sivuilla.

Helsingin kaupungin luottamuselinten esityslistat ja pöytäkirjat ovat luettavissa kiitettävästi sekä html- että pdf-muotoisina. Tämä helpottaa päätöksenteon etenemisen seuraamista ja siihen osallistumista. Kyse on myös sähköisten asiakirjojen esteettömyydestä. Kaavakuulutukset ovat kuitenkin olleet tähän asti saatavilla vain pdf-liitetiedostoina.

Niinpä tein tänään kaupunginvaltuustossa aloitteen, joka kuului seuraavasti:

Me allekirjoittaneet esitämme,

• että Helsingin kaupunki tehostaa sähköistä tiedottamistaan välittämällä kaikkien virastojen ajankohtaiset tiedotteet virastojen omilla internetsivuilla rss-uutissyötteinä.

Samalla esitämme,

• että kaavakuulutukset tulevat hallintokeskuksen sivuille jatkossa pdf-tiedostojen lisäksi myös html-muotoisina

• ja että kaavakuulutuksetkin ovat vastedes tilattavissa uutissyötteinä.

Kuva: larry&flo

Pääministeri-media: 2-1.

Matti Vanhanen onnistui taitavasti kääntäämään huomion Ylen ohjelmassa esitetyistä syytöksistä keskusteluun siitä, onko hän käyttänyt talosaan tuppeen sahattua vaiko kenties sittenkin höylättyä lankkua.

Pääministeri jopa kutsui tiedotusvälineiden edustajat paikan päälle tarkastamaan löytyykö talosta lankkua ylipäätään. Aivan kuin siitä olisi ollut kysymys.

Kyse oli vaalirahoituksen julkisuudesta, nyt kyse on laudan höyläämisestä.

Manööveri on erittäin näppärä. Vanhasta on selvästi valmennettu huolellisesti vastaamaan syytöksiin. Keskittymällä johdonmukaisesti yksittäiseen, kokonaisuuden kannalta täysin sivuseikkaan, pääministeri onnistui esimerkillisesti selättämään median painiottelussa, joka alkoi Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman yleishyödyllisen Nuorisosäätiön läpinäkymättömästä vaalirahoituksesta ja muuttuikin kamppailuksi puutavarasta.

Kuten asiaan kuuluu, Vanhasen kabinetin spin doctoreita ei julkisuudessa näy. Julkisuustempun taustalta löytyy varmasti maan viestintätoimistojen kärkinimiä – nimettöminä tietysti, maassa maan tavalla.

Pääministerin taktikointi onnistui nolaamaan tiedotusvälineet täydellisesti. Median pitäisi nyt skarpata ja kääntää keskustelu takaisin vaalirahoituksen julkisuuteen. Kukaan ei ole vastannut kysymyksiin säätiöiden nimissä annettuun tukeen liittyviin rikosepäilyihin.

Kuva: larskflem

Varokaa näitä radio-nimisestä teknisestä laitteesta tulevia radioaalloilla kulkevia virityksiä.

Ensin vuonna 1926 oli O.Y. Suomen Yleisradio ja tultaessa 1930-luvulle Yleä pystyi kuuntelemaan jo 100 000 suomalaista kotia.

Nyt heti perään tämmöinen ihme internetti, joka tekee käyttäjän pyynnöstä tietokoneesta mainosrahoitteisen musiikkisoittimen, josta saa laillisesti ihan itse valita ne kappaleet, joita kuuntelee.

Tämän pitäisi olla selvästi kielletty operaattorien sopimusteksteissä ja ellei ole, niin sen pitäisi ainakin tulla hyvin kalliiksi käyttäjälle. Sen täytyy kyllä olla jotenkin väärin, koska eihän radiostakaan saa itse valita niitä kappaleita, joita haluaa kuunnella.

Kohta sitä Spotifaita saa käyttää jo puhelimistakin eikä edes maksa kuin kymmenen euroa kuukaudessa. Kyllä tämä pitäisi nyt nopeasti estää jotenkin! Eihän kukaan muuten kohta katso enää televisiotakaan, kun sieltä ei saa valita ohjelmia. Jo nyt on kumma.

Ja mikä siinä on, kun kaikki nämä tällaiset tulevat aina Ruotsista?

;)