Suomalaista “yhteisvastuuta” on maksaa satasia kuussa naapurin autopaikasta. Yhden autopaikan rakennuskustannukset ovat 40 000 euron suuruusluokkaa. Hinta saattaa nousta jopa 65 000 euroon pysäköintipaikkaa kohden.

Helsingin Sanomien esimerkkitalossa on 50 kpl sadan neliön asuntoa. Siihen rakennetaan 40 autopaikkaa, jotka maksavat 45 000 euroa kappaleelta. Autopaikkojen rakentamiseen otetaan 25 vuoden laina kolmen prosentin korolla. Jos rakennuskustannus peritään autopaikkojen käyttömaksuna, se on 215 euroa kuukaudessa.

Koska usein autopaikkojen käyttäjät maksavat kuitenkin vain pysäköinnin juoksevat kulut, rakennuskulut tasataan kaikkien asukkaiden kesken ja maksetaan yhtiövastikkeessa. Esimerkkitalon kaikki asukkaat maksavat yhtiövastikkeessaan autopaikan rakennuskuluja 172 euroa kuussa. Tämän lisäksi tulevat autopaikan kunnossapidosta koituvat kulut.

Onko tässä oikeasti mitään järkeä kenenkään muun kuin autopaikan hinnasta satasia kuussa naapureiltaan tukea saavien kannalta? EU-maiden välistä yhteisvastuuta pidetään täysin vastuuttomana, mutta sen sijaan autokommuunin pakkojäsenyydestä peritään jäsenmaksua 172 euroa kuukaudessa.

Copyright-merkin (C) valinta vaalisymboliksi kertoo SDP:stä paljon. Miksi juuri copyright-symboli?

Tietysti siksi, että symbolilla halutaan viestiä SDP:n olevan työn ”alkuperäinen” takaaja Suomessa. Copyright viitannee myös halpatyön teettämiseen maissa, joissa työntekijöiden oikeudet eivät ole samanlaisia kuin Suomessa.

Kiinnostavaa onkin, että SDP ei copyright-merkin sijaan valinnut uudempaa symbolia, Creative Commons -merkkiä (CC). Se symboloi mm. työn käsitteellistä ja sisällöllistä muutosta. Ottamalla käyttöönsä tuoreen symbolin, SDP olisi voinut herättää laajaa, ajankohtaista keskustelua siitä, mitä työ tarkoittaa vuonna 2011.

Symbolien (kuten värienkin) käytöllähän pyritään synnyttämään keskustelua niiden merkityksestä. SDP olisi hyötynyt paljon siitä, että (CC) on monille vielä toistaiseksi täysin tuntematon symboli. Siis hyvin käytettynä taattu keskustelunaihe.

Copyright (C) on varmasti symbolina hyvin tunnettu, mutta kuvastaa laajemminkin SDP:n tilaa. Puolue on jähmettynyt 1900-luvun käsitteistöön. Kuvaavaa on, että USA:ssa – josta (C) -merkki on peräisin – (C) -symbolin käyttö ei ole ollut enää vuoden 1989 jälkeen edellytys tekijänoikeuksien hallinnalle.

Muutoinkin kuin vain tekijänoikeudellisessa mielessä työn merkitys on muuttunut 2000-luvulla niin paljon, että mitä sillä varsinaisesti tarkoitetaan?

Mitä on esimerkiksi ”täystyöllisyys”, jota useat puolueet ovat vuosikymmenestä toiseen väittäneet tavoittelevansa? Vihreätkin.

Työ ei maailmasta lopu, mutta sen merkitys muuttuu aivan valtavasti. Miksi siis kulkea tulevaisuuteen kuin kohti menneisyyttä?

Listasin Ylioppilaslehden pyynnöstä muutamia ideoita Design-vuodeksi 2012. Varsinaiseen juttuun Hauskempi Helsinki päätyi aiemminkin bloggaamani ehdotus julkisista ilmoitustauluista.

Julkisia ilmoitustauluja

Nyt tapahtumailmoitukset ovat sähkökaapeissa, joista ne revitään verorahoilla rumasti pois. Helsingissä ne voisivat olla osa design-ajattelua ja näyttääkin hienoilta.

Kaupunkikuvallisesti fiksuja kierrätysastioita

Kierrätyspisteitä on harvassa, koska “ei ole tilaa” ja asukkaat eivät tykkää nykyisistä rumista mörskistä. Muotoilun mekassa myös kierrätysastiat voisivat näyttää hienoilta. Sulavalinjainen tiputusaukko katutasolle, itse säiliö maan alle.

Enenmmän puistotapahtumia

Puistojen käyttöä rajoittaa se, että puistojen nurmikot kuluvat. Helppo ratkaisu olisi nurmikoiden suojaaminen.

Vessoja yleisötapahtumiin

Suuret yleisötapahtumat kärsivät huonoista järjestelyistä. Viemäriverkkoon väliaikaisesti liitettävät vesivessat nostaisivat monien tapahtumien tasoa huomattavasti. Yhteen konttiin mahtuu 10+ vessaa.

Jatkettuja jalkakäytäviä

Kun suojatien tilalla on jatkettu jalkakäytävä, niin jalankulkijasta tulee kaupunkiliikenteen kunkku. Suunniteltu asuinalueille, joilla asuinkatujen nopeusrajoitus on max 30 km/h.

Pyöräntaluutettavia portaikkoja

Kuva kertoo asiasta kaiken.

Toivoisin myös näitä.

Lumilinko ja petkele

Lumilingot on syytä ottaa käyttöön Helsingissä lumen siirtämiseksi nopeammin. Lisäksi jalkakäytäviä on syytä hoitaa perinteisillä menetelmillä: kola, lapio ja petkele käyttöön!

Juniin flex-vaunuja

Junien, raitiovaunujen ja metrojen vaunukalustoa on kehitettävä flex-vaunuilla. Niillä matkustajat voivat kuljettaa joustavasti lastenvaunuja, pyörätuoleja, polkupyöriä ja isoja matkatavaroita.

Jos työhuoneen katossa oleva lamppu vilkkuu, se vaihdetaan. Kun vanhentunut nettiselain hidastaa työskentelyä, toimistossa on turha odottaa lupaa sen vaihtoon ennen kuin tietokoneesta tulee savua.

Niinpä nykyaikainen toimistotyö kärsii erään tärkeimmän työvälineen laiminlyönnistä. Nettiselain on nykyajan sulkakynä. Selain on joko ajan tasalla ja toimii hyvin, tai sitten se on vanhentunut ja toimii huonosti. Työn tuottavuudelle kehno nettiselain on myrkkyä.

Virastomaailmassa työvälineiden vaikutus tietotyön tuottavuuteen on mysteeri. Kun viranomaiset sisäistäisivät tämän pulman, puheet julkisen työn yksityistä sektoria heikommasta tuottavuudesta voisivat muuttua.

Esimerkiksi eduskunnan ja Helsingin kaupungin koneissa on standardina Internet Explorerin vanha ja hidas versio. Vaikka selaimet ovat ilmaisia, julkisen organisaation työntekijän on turha edes uneksia uudesta selainversiosta, ellei kone hajoa. Lupaa selaimen vaihtamiseen ei heru.

Kun lamppu vaihdetaan, sen ei ole pakko olla saman merkkinen kuin edellisen. Selaimen taas on ehdottomasti oltava aina saman valmistajan. Julkinen työnantaja ei salli työntekijöidensä käyttävän muiden kuin Microsoftin valmistamia selaimia edes huonosti toimivan Microsoftin selaimen rinnalla.

Tilanne on tyydyttävä ainoastaan päätöksiä tekevän henkilöstön kannalta. Muiden työntekijöiden osalta tämä on hölmöä. Taho, joka on laskenut hinnan atk-henkilöstön työlle, ei ole huomioinut laskelmassaan muiden työntekijöiden tuottavuuden polkevan paikallaan huonojen työvälineiden takia.

Internetselain Firefox ohitti Internet Explorerin käyttäjämäärän Euroopassa joulukuussa. Tapahtuma osoittaa erinomaisesti kilpailun toimivuuden merkityksen. Monopoliaseman menetys pakottaa Microsoftin muiden toimijoiden tavoin kehittämään käyttäjille mahdollisimman toimivia selaimia.

Suomessa Microsoftin Internet Explorer -selaimen markkinaosuus jatkaa putoamistaan. Vuodessa IE:n käyttäjämäärä on laskenut 32 prosentista 26 prosenttiin. Helsingin kaupungin virastoissa ja eduskunnassa tilanne pysyy ennallaan.

Suomalaisten luottamus maan talouteen romahti joulukuussa yli vuoden takaiselle tasolle. Etenkin odotukset Suomen työttömyyskehityksestä heikkenivät edelliskuuhun verrattuna.

Samaan aikaan maan tilastoitu, todellinen työllisyystilanne on parantunut viime vuodesta koko syksyn ajan. Työttömyysaste laski vuodentakaisesta 1,4 prosenttiyksikköä 7,1 prosenttiin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2010 marraskuussa työttömiä oli 38 000 vähemmän kuin edellisvuoden marraskuussa.

Työllisyystilanne on parantunut viime vuodesta koko syksyn ajan. Kevättä kohti paranee entisestään.

Kuten oheisesta kuviosta näkyy, Suomen työllisyystilanteen kehitys noudattaa tiettyä säännönmukaisuutta poikkeusvuotta 2009 lukuun ottamatta. Työllisyys paranee aina alkuvuodesta. Kesällä opiskelijoiden tulo työmarkkinoille kääntää tilanteen säännöllisesti. Syksyisin työllisyys paranee kesään verrattuna. Joulukuussa työllisyystilanne heikkenee aina. Niin käy aivan takuuvarmasti tänäkin vuonna.

Olen lisännyt kuvioon vaaleanpunaisella työllisyystilanteen muutoksen suuntaa ennustavan trendin. Ennusteeni on pelkkää spekulaatiota. Oletettavasti Suomen työllisyystilanne tulee keväällä 2011 olemaan hieman parempi kuin piirtämäni konservatiivinen ennustusviiva näyttää. Ennusteeni kuitenkin osoittaa, mihin suuntaan työllisyyden kehityksen osalta ensi keväänä mennään: kohti parempia aikoja.

Onkin todella kiinnostavaa, miten kansalaisten käsitykset työllisyystilanteesta liikkuvat tilastoista riippumatta. Tilastothan laaditaan todellisesta tilanteesta vasta jälkikäteen. Voiko olla niin, että ihmisten yhteinen käsitys asiasta kuvastaa juuri säännöllisesti joulukuussa tapahtuvaa notkahdusta? Osaavatko ihmiset todella ryhmänä ennakoida muutoksen näin tarkasti?

Joustavan budjetoinnin lisäksi myös lumilingot on syytä ottaa käyttöön Helsingissä.

Katujen puutteellisesta talvikunnossapidosta on syytelty virkamiehiä ja apulaiskaupunginjohtajia. Todellinen syy on se, etteivät poliitikot ja kaupunginjohtaja ole osoittaneet talvihoitoon riittävästi rahaa.

Ongelmien takana on se, että toisin kuin sää, budjetit noudattavat kalenteria. Vuodet eivät ole veljeksiä, ja sää vaihtelee vuosittain paljon. Tämä hankaloittaa ennakointia. Miksi? Koska talvihoidon määrärahat mitoitetaan keskimääräisen lumitalven mukaan.

Virastojen on käytettävä niille osoitetut varat kalenterivuoden kuluessa. Vähälumisena talvena rakennusvirasto ei voi siirtää käyttämättä jääneitä talvihoitovaroja seuraavaksi vuodeksi talteen. Viraston on joko käytettävä rahat tai palautettava ne.

Luonnollisesti rahan palauttaminen keskushallinnolle on ilmiö, jota ei esiinny.

Ratkaisu tähän voisi olla “ylimääräisten” talvihoitovarojen rahastointi. Jos rakennusvirasto voisi pitää vähälumisina talvina käyttämättä jääneet talvihoitorahat, se pystyisi keräämään puskuria, joka purettaisiin runsaslumisina talvina.

Rahastointi voittaisi joustamattoman kalenterin. Näin säiden vaihtelu ei pääsisi “yllättämään” keskimäärälumien mukaan mitoitettua kunnossapitoa.

Tämä ei kuitenkaan muuta miksikään sitä tosiasiaa, että kokonaisuutena talvihoidon määrärahoja on välttämätöntä korottaa 6-7 miljoonalla eurolla. Summa on ollut surkuhupaisa säästökohde kaupungin yli neljän miljardin euron budjetista.

Uupuvan rahan lisäksi on muitakin syitä. Tärkeysjärjestyksessä ne ovat: tilanpuute lumen välivarastoimiseksi alueellisesti ennen lopullista kuljettamista; toimivan järjestelyn puute katujen tyhjentämiseksi pysäköidyistä autoista; huono työnjälki, joka johtuu olemattomasta laadunvalvonnasta; lumen vastaanottopaikkojen merkittävä vähentyminen.

Mielipidekirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 13.12.2010.

Parkkihallit ovat tervetulleita Helsinkiin. Kannatan erittäin lämpimästi pysäköinnin ohjaamista kaduilta maan alle. Mutta samalla on huolehdittava autopaikkojen kokonaismäärän pitämisestä tasapainossa. Töölön hotellien alle suunniteltua 600 paikan pysäköintilaitosta käsitellään torstaina 25.11.

Kantakaupungin asukaspysäköintipaikkojen määrä on vuosien 1990 ja 2010 välillä kasvanut melkoisesti.

Vuonna 1990 paikkoja oli 14 467. Kasvua 1990-2000: 20 %.
Vuonna 2000 paikkoja oli 17 316. Kasvua 2000-2010: 16 %.
Vuonna 2010 paikkoja on 20 089. Kasvua 1990-2010: 39 %.

Satamilta vapautuvista alueista huolimatta kantakaupungissa käytössä oleva katutila ei juuri kasva, joten kyse on todella isosta asiasta. Kun rakennetaan 600 hallipaikkaa, maanpäällisten paikkojen määrää on samalla vähennettävä. Töölön parkkihallin rakentamisen yhteydessä on sovittava, että autopaikkojen kokonaismäärän on pysyttävä tasapainossa.