Kirjoitus julkaistiin Vihreässä Langassa 17.12.2010.
Internet perustuu täydellisen vapauden ihanteeseen, ja sitä kautta ihmisten kanssakäyminen on saanut valtavasti uusia muotoja. Monista tietoverkon nykyisistä mahdollisuuksista ei osattu edes haaveilla kymmenen vuotta sitten.
Internetissä vuorovaikutuksen normit poikkeavat muusta keskustelukulttuurista yhä huomattavasti. Nettikeskusteluissa on vakiintunut tavaksi kätkeä nimensä ja kasvonsa, mikä on verkon ulkopuolella poikkeava viestintämuoto. Henkilöyden ilmaiseminen on vahva normi länsimaissa.
Ennen internetiä pamfletit ja lehtien mielipidepalstat olivat lähes ainoita nimettömiä ilmaisukanavia. Se rajoitti ilmaisunvapautta, sillä kustantajat ja lehdet valikoivat, mitä julkaisevat – internet ei.
Aiemmin vapaa itsensä ilmaiseminen oli mahdollista vain omakustanteessa. Sille asettivat rajoituksia henkilökohtainen varallisuus ja lainsäädäntö. Netti on siten demokratisoinut tiedonvälitystä sekä muuttanut viestinnän ja demokratian välistä suhdetta.
Länsimaisen oikeusvaltioajattelun lähtökohta on perinteisesti ollut, että vapaudet ja vastuut tasapainottavat toisiaan. Demokraattisen yhteiskunnan reaalimaailmassa sananvapautta rajoittaa sananvastuu.
Pitkälti kasvottomuuteen ja nimettömyyteen perustuvassa verkkomaailmassa sananvastuu etsii vasta muotoaan. Sosiaalisen median kehitys kuitenkin osoittaa, että vastuu tekee hyvää sananvapaudelle myös internetissä.
* * *
Sosiaalinen media muuttaa perinteistä mediaa ja tapaamme kommunikoida sähköisesti. Ajatukset leviävät netissä kulovalkean tavoin tuttujen käyttäjien kesken. Suosituimmat kirjoitukset kiertävät sosiaalisessa mediassa lukijoiden suositusten myötä käyttäjiltä käyttäjille tuhansia kertoja.
Perinteisissä tiedotusvälineissä toimittajat päättävät, mitkä asiat saavat huomiota, mutta sosiaalisessa mediassa päätöksen tekevät lukijat. Tämä on erinomainen viestinnällinen edistysaskel.
Sosiaalisessa mediassa on eräs erityinen piirre: se, miten kuvalliset yhteisöpalvelut toimivat verrattuna anonyymeihin keskustelupalstoihin, joita tiedotusvälineet ja muut tahot ylläpitävät.
Keskustelupalstoilla esiinnytään pääasiassa keinotekoisen netti-identiteetin avulla nimettömänä. Kuvallisten yhteisöpalvelujen suosio puolestaan perustuu juuri siihen, että käyttäjät tietävät, keitä muut ovat.
Kuvallisten yhteisöpalvelujen kautta todellisen maailman sosiaaliset normit heijastuvat nettiin. Näissä yhteisöissä ihmisten välisen viestinnän periaate on sama kuin verkon ulkopuolellakin.
Kun käyttäjä nojaa omaan nimeensä, elämäkertaansa ja kasvokuvaansa, hän käyttäytyy verkossa omana itsenään, vaikka ei paljastaisikaan henkilöllisyyttään kokonaan muille käyttäjille.
Kun verkkoidentiteetti perustuu omaan arkiminään, ihminen suhtautuu tekemisiinsä ja sanomisiinsa netissä samoin kuin muuallakin. Siten sosiaalinen media ohjaa ihmisiä käyttäytymään verkossa vastuullisesti.
* * *
Internetin nimettömyys on luonut harhakuvan, että verkko olisi pullollaan tulista vihaa ja kiukkuisia fanaatikkoja. Nettikeskustelu saa nihilistisiä piirteitä pitkälti siksi, että sitä käydään anonyymisti puskista.
Nimettömyys ruokkii nettiraivoa ja verkkovihaa. Nimettömät keskustelut ohjautuvat lähes automaattisesti tuntemattomien ihmisten väliseksi riitelyksi.
Kuitenkin vain pieni osa ihmisistä kokee tarvetta viestiä netissä vihamielisesti. Suurelle enemmistölle on täysin vierasta kommunikoida ärhentelemällä tuntemattomille. Keskusteluareenaa hallitsevat kuumakallet, vaikka mukana olisi maltillisiakin ihmisiä.
On syytä ymmärtää, että nimettömyydellä on haitallisia vaikutuksia. Nettikeskustelujen kiihkoilevan ja herjaisan sävyn takia enemmistö ihmisistä ei osallistu niihin aktiivisesti.
* * *
Massat muuttavat sähköistä viestintää siten, että valtakulttuurin perinteinen tapa kommunikoida alkaa hiljalleen luoda painetta netin anonyymiin alakulttuuriin. “Epäsosiaalinen media” muuttuu ennemmin tai myöhemmin sosiaaliseksi mediaksi.
Verkkokeskusteluja käydään jo nyt aikaisempaa enemmän avoimesti omalla nimellä ja omin kasvoin – pääsääntöisesti rauhallisissa merkeissä. Muutos on käynnistynyt niissä osissa nettiä, jotka ovat ensimmäisinä ottaneet kuvallisten yhteisöpalvelujen apuvälineet käyttöönsä: blogeissa.
Tämä haastaa perinteisen median ja tarjoaa samalla perinteiselle medialle erinomaisia mahdollisuuksia. Hyvin suunnitellut kommentointiominaisuudet parantavat kokemusta nettipalvelujen käyttämisestä ja lisäävät kävijämääriä.
Myös nimettömyydelle tulee sallia paikkansa. Tulee tunnustaa, että se on arvokasta, kun käsitellään arkaluontoisia asioita. Mutta nimettömyyden tarvetta on harkittava netissä samalla tavoin kuin muissakin yhteyksissä. Harva haluaa keskustella ihmisen kanssa, jolla on kommandopipo päässä.
* * *
Nimettömyyteen perustuvan nettikeskustelun alennustila jatkuu juuri niin kauan kuin tätä muusta viestinnästä poikkeavaa anonyymia kommunikaatiota ruokitaan.
Laajempi muutos edellyttää, että ihmisille annetaan mahdollisuus käydä keskustelua omilla kasvoillaan ja nimellään. Tiedotusvälineiden kannattaisikin harkita kommenttien kytkemistä kuvallisten yhteisöpalvelujen profiileihin. Joka kolmas suomalainen on jo esimerkiksi Facebookissa.
Tämäkään ei poista häiriköiviä trolleja keskusteluista, mutta alleviivaa sananvastuun merkitystä inhimillisen kommunikaation elintärkeänä osana.
Kommentointijärjestelmä on hyvin suunniteltu, kun se tuo esiin arvokkaita ja punnittuja mielipiteitä sekä antaa muiden ihmisten olla kuin he eivät huomaisikaan trolleja.
Täydellisen vapauden idean mukana kulkee väkisin myös aivan toisenlainen ihanne: täydellinen vapaus kaikesta vastuusta.
